Sulje

Käyttäjätili on lukittu

Ole hyvä ja ota yhteyttä asiakaspalveluun

Sulje

Vahvista käyttäjätilisi

Sähköpostiisi on lähetetty vahvistuslinkki. Sinun täytyy siis vahvistaa käyttäjätilisi oman sähköpostisi kautta. Klikkaa sähköpostitse saamaasi linkkiä, niin käyttäjätilisi vahvistetaan.

Vahvistuslinkin pitäisi saapua sinulle heti. Jos viestiä ei näy, tarkista roskapostikansiosi. Jos ongelma ei ratkea, ota yhteyttä Asiakaspalveluun

Sulje

Unohditko salasanasi?

Kirjoita käyttäjätunnuksesi tähän. Lähetämme sähköpostiisi linkin, jolla voit vaihtaa salasanasi.?

Sulje

Kirjautuminen käynnissä...

Keskustelut > Painonhallinta > Miten oppia rentoa painonhallintaa?

Merkitse suosikiksi

Poista suosikeista

Miten oppia rentoa painonhallintaa?

Sivu: < 1 2 3 4 ... 6 7 8 9 10 11 12 >


Patrik Borg Asiantuntija 2006-2018 PB	perjantaina, 11. maaliskuuta 2011 klo 13:42 Olen viikon kännykän päässä ja vastaukset lyhyitä. Tästä ketjusta tuli mieleen paitsi hyvät tavoitteet mutta se että sen sallivuuden ja kultaisen keskitien löytäminen on sitä helpompaa mitä paremmin saa kiinni ajatuksista "en suostu kiusaamaan itseäni, jos ei tunnu hyvältä niin se ei voi tehdäkään keholle hyvää jne.." . Jos tuo ajatus ei ole vielä aidon kokemuksen tasolla niin asian työssä alkaa tuosta. Kun tuo loksahtaa niin käytäntö tulee usein perässä.



Vierailija	lauantaina, 12. maaliskuuta 2011 klo 11:29 torstaina, 10. maaliskuuta 2011 klo 15:46 hannakengu kirjoitti:: -mietin syömisiä vain ruokakaupassa tai jos joku muu on käynyt kaupassa ja ostanut "vääriä" ruokia (olen 19 ja asun vielä vanhempieni luona, vanhemmat eivät tiedä että laihdutan ja olettavat etten siskoni kanssa halua kokata, joten ostavat arki-illoiksi vain valmisaterioita). Kun ne oikeanlaiset ruuat on kerran hankittu ja suunniteltu niin sen jälkeen on aika simppeliä valita kaapista mitä tekee mieli. Jos haluat kokata, etkö voisi siitä sanoa vanhemmillesi? Laihduttamisestahan ei välttämättä tarvitse sanoa mitään, kerrot vaikka että haluaisit syödä puhtaammin, ja kannattaahan sitä opetella ruokaa laittamaan ennenkuin muutat omillesi ettei jää sitten einesruokailuksi sekin itsenäinen elämä. Jos vanhempasi hoitavat kaupassa käynnin, tee heille mukaan ostoslista raaka-aineista mitä tarvitset ruoanlaittoon.



Vierailija	lauantaina, 12. maaliskuuta 2011 klo 15:02 Ja sitten se sallivuus. On hyvä suunnitella etukäteen, varsinkin siksi, että säännöllinen ruokarytmi on aa ja oo. Mutta tosi tärkeäksi olen huomannut sen, että antaa itselleen luvan. Jos kamalasti tekee mieli herkkua, niin sitä pitää syödä, muuten mieliteko kasvaa kahta kauheammaksi ja pilaa kaiken. Ja kun syöt jotain hyvää, älä mieti, että apua, kohta tämä ihanuus loppuu, nyt en saa syödä enää kuin tämän palan, vaan sano itsellesi, että saat syödä ihan niin paljon kuin oikeasti haluat ja oikeasti hyvältä tuntuu – eikä tämä herkku lopu maailmasta vaan voit varmasti syödä sitä vielä myöhemminkin, sitten kun taas mieli tekee. Koin suuren valaistuksen lukiessani tätä! Olen kaikkitaieimitään-ihminen ja pelkään kuollakseni kontrollin menettämistä. Herkkupäiviä en tästä syystä pidä. Semmoisina päivinä ajattelen ainoastaan, että "syö nyt niin paljon kun ehdit ja pystyt, koska huomenna et saa enää herkutella" ja jatkon voittekin arvata... Arjen pienet herkuttelut (ollessaan hyvinkin pieniä) saavat minut tuntemaan valtavaa syyllisyyttä ja häpeää. Nolottaa myöntää, että herkuttelusta syntynyt itseinho on kahdesti saanut minut tyhjentämään väkisin vatsani oksentamalla. Euroopan Keuhkon kirjoittama "herkutteluohje" oli uskomattoman vapauttava ja aion tehdä kaikkeni sisäistääkseni sen. Päätin, että lopetan laihdutuksen kun 53kg on rikki (ja 10kg selätetty) ja sitten hellitän liekaa. En usko, että kovinkaan moni pystyy syömään kokonaisen suklaalevyn, kunnon karkkipussin tai vaikka ison purkin B&J's-jäätelöä yhdeltä istumalta tuntematta minkäänlaista ällötystä tai muuta tunnetta, jonka tarkoituksena on hillitä herkuttelua. EN MINÄ AINAKAAN! Parin suklaarivin jälkeen ihana Fazerin sininen alkaa maistua rasvaiselle ja etovalle, karkeista tulee ähky ja jätskikään ei maistu. Helposti sitä kuitenkin jatkaa vielä pidemmälle ja syö vähän lisää sen sijaan, että veisi herkut kaappiin. Kuunnelkaa kehojanne! Niin minä aion jatkossa tehdä sen sijaan, että ruoskisin sitä liian kireiden remmien riuhtomisesta. Kiitos, Euroopan Keuhko. Avasit silmäni. Anteeksi, kroppani. Jatkossa luotan sinuun.



Vierailija	torstaina, 12. huhtikuuta 2012 klo 14:19 Hieman raflaava uutinen ja tulokset linjassa Kiloklubin periaatteiden kanssa. Olisi hauska tietää miten hanke on totetutettu. Onkos kukaan törmännyt alkuperäiseen lähteeseen: href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/121685-yleisesta-laihdutuskikasta-onkin-vain-haittaa">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/121685-yleisesta-laihdutuskikasta-onkin-vain-haittaa Yleisestä laihdutuskikasta onkin vain haittaa? Ikuinen laihduttaja lähestyy painonhallinta-asioita kenties aivan väärästä kulmasta, toteavat tutkijat laajan Kuluma-hankkeen perusteella. Tutkijoiden mukaan tiukka ruokavaliokontrolli ei ehkä hyödytäkään laihduttajaa. Tutkimuksessa monet, varsinkin useasti laihduttaneet kuluttajat sanoivat pyrkivänsä pudottamaan painoaan katsomalla tarkkaan, mitä ja paljonko syövät. Pysyviä tuloksia ei silti yleensä saatu. Tutkijoiden mukaan voidaankin kysyä, voiko kontrollointipyrkimys pikemminkin estää kuin edistää painonhallinnan onnistumista. Syömisen, juomisen ja painon kontrollointi saattaa jättää huomiotta muut painoon vaikuttavat tekijät, kuten säännöllisen elämänrytmin, levon ja liikunnan, tutkijat pohtivat. Hankkeessa selvisi, että kuluttajat yhdistävät painonhallinnan terveelliseen syömiseen. Painonhallintaan sopivimpina pidettiin vähän jalostettuja tuotteita, kun taas kevyttuotteita kuluttajat pitivät pikemminkin epäterveellisinä. Tuotteiden energia- ja rasvamäärään osattiin kiinnittää huomiota, mutta kuluttajien havainnointi kaupassa osoitti, että käytännössä tuotemerkintöjä tarkasteltiin harvoin. Selvityksen perusteella tutkijat arvioivat, että moni voisi hyötyä laajemmasta näkökulmasta, jossa myös kehitetään psykologista joustavuutta eli lisätään rohkeutta rikkoa rajoja ja aikaisempia tapoja. - Psykologisen joustavuuden lisäämisellä voidaan edistää sellaista elämää, jota pidetään hyvänä ja arvokkaana. Jos painonhallinnalla on vaikutusta yksilön arvokkaana pitämiin asioihin, hänen on helpompi motivoitua myös painon pudotukseen tähtääviin elämäntapamuutoksiin ja toteuttaa niitä, hankkeen tiedotteessa selvitetään.



SatuHH SA	lauantaina, 14. huhtikuuta 2012 klo 03:58 Tosian kiinnostava juttu mutta ei varsinaisesti uutinen, jos on lukenut esim. Patrikin kirjoja (kannattaa lukea). Siitäkin on olemassa useita tutkimuksia, että juuri ne tiukkapipoisimmat laihduttajat onnistuvat jotenkin aina syömään enemmän kuin joustavammin suhtautuvat. Psykologisen joustavuuden lisäämisestä laihdutuksessa on olemassa kirjakin joka joku vuosi sitten ilmestyi nimellä "Laihdu, älä laihduta."



Vierailija	lauantaina, 14. huhtikuuta 2012 klo 18:58 olisipa se noin! pitäisi varmaan kokeilla..



Patrik Borg Asiantuntija 2006-2018 PB	sunnuntaina, 15. huhtikuuta 2012 klo 18:06 Se on kiva, että tämä joustavuuden korostaminen nousee yhä enemmän esiin. Mutta se on vasta ensiaskel. Jo pitkään on nimittäin ollut niin, että asiantuntijat ovat mieltäneet joustavuuden ja sallivuuden tärkeäksi - mutta se joustavuus on yhä monelle tosi tiukkaa, esim. joustavuuden ja sallivuuden nimissä annetaan syödä herkkuja kerran-kaksi viikossa tai syödä kunnon aterioita muttei sentään ottaa lisää jos tekee mieli. Eli ei joustavaa lainkaan varmaan meidän mielestä. Tutkimukset eivät anna vastauksia siihen mitä sopiva joustavuus käytännössä on. Vain sen, että tiukka asenne on huono ja joustava hyvä. Ja kun joustavuus voi lopulta olla mitä vain niin älkää yllättykö jos laihdutuslinjaukset eivät isossa maittakaavassa kovin äkkiä muutu vaikka kovin yritystä on Yksilöllistähän se joustavuus tietty on, mutta tiukka kontrolli tullee olemaan riippakivenä vielä pitkään..



Vierailija	keskiviikkona, 4. heinäkuuta 2012 klo 15:24 Pöh! mä en ainakaan laihdu tai edes pysy tän hetkisessä painossa jos en hieman tarkkaile syömisiäni. En usko yhtään siihen että syömisen tarkkailu ei laihduttas. Sillonhan sitä laihtuu kun kattoo mitä suuhunsa pistää ja miten paljon!!!



Vierailija	torstaina, 5. heinäkuuta 2012 klo 12:00 Totta tuokin tavallaan Tiinuli, mutta kyllä se lopullinen tavoitetila terveessä pitkän tähtäimen painonhallinnassa on, että keho ja mieli on ravitsemuksen suhteen siinä hyvässä tasapainossa, missä ei erikseen tarvitse miettiä syömisiään. Jos ei pysty pitämään painoaan edes paikallaan ilman tarkkailua, silloin ollaan yhä tilanteessa, jossa nälänsäätelyssä ja ruokailutottumuksissa on paljon parantamisen varaa. Syömisen tarkkailu laihduttaa lyhyellä tähtäimellä useimpia. Useimpia myös varmasti nopeammin kuin kokonaisvaltaiseen elämäntapamuutokseen keskittyminen. Tulosten pysyvyys ja elämänlaatu onkin sitten toinen asia. Oman nälänsäätelyn ja ruokailutapojen pysyvä tervehdyttäminen laihduttaa kaikkia pitkällä tähtäimellä ja tuloksilla on suurempi pysyvyys



Vierailija	torstaina, 5. heinäkuuta 2012 klo 23:03 jos syöt rasva juttuja sekä sokerisia ruokia yms pullaa ja vehnä juttuja niin kyllä se laihduttaminen kestää pikkasen kauemmin kuin sillä joka jättää vehnät,perunat,pastat ja muut vehnä jutut hyllylle roikkumaan sekä rajoittaa tummienkin viljojen syömistä kohtuuteen.. Se on ihan väärä väite etteikö pidä tarkkailla syömisiään eikä laihduttajan ruokavalioon todellakaan kuulu valmis pitsat,valmis lihapullat eikä muukaan teollinen moska johon lukien esimerkiksi käsitellyt margariinit kuuluvat kanssa...