keskiviikkona, 16. maaliskuuta 2016 klo 21:56 Hopeakäpälä kirjoitti::


Niin ja olen sitä mieltä, että kyllä sitä pitää syödä nälkä pois. Jatkuva nälkä ei ole hyvä. Tietysti jos sen nälkätuntemuksen kanssa on ongelmia, niin se säännöllinen syöminen ja tietyt määrät ehkä ainakin auttaa alkuun. Ruokapäiväkirja.

Tämän allekirjoitan omalla kohdalla muuten täysin, paitsi tiettyjen määrien osalta. Kun kylläisyyden tunteminen on pysyvästi vahingoittunut eikä sitä voi korjata, silloin säännöllinen syöminen on tärkein asia. Mutta ainakaan alussa aterioiden kokoa ei voi silloin säännöstellä, pitää huolehtia vain siitä että ne on järkevästi koottu (etenkin proteiinia ja rasvaa riittävästi, reilusti yli Kiloklubin minimisuositusten). Kun näitä ja kasviksia on enemmän, kalorimäärä asettui sekin järkeviin lukuihin vähän ajan kulutua.

Minulla on nykyisin niin, että olen kasvattanut aterioiden ja välipalojen kalorimäärää, mutta kaikki napostelu sieltä väliltä on jäänyt niiden ansiosta pois. Kun tein tämän muutoksen, kalorimäärä meni jonkin aikaa nollavajeeseen asti, mutta tasoittui sitten niin että vajetta jää noin puolet Kiloklubin suosittelemasta. Niinkuin olen kertonut, suositusvajetta en voi pitää tai muuten tulee ongelmia.

Käykö muilla niin, että kun treeneissä on tavallista kovempi jakso, kiinnostus ruokapäiväkirjan pitämiseen loppuu hetkeksi täysin? Meillä on crosstrainingissa tällä ja ensi viikolla maksimien testausta, eli jokaisessa levypainotreenissä mennään lähelle omia rajoja tai niiden yli. Testattava liike vaihtuu joka kerta, tänään illalla on vuorossa rinnalleveto/työntö, ja huomenna maastaveto.

Huomaan, että energiaa ei nyt riitä ruokapäiväkirjaan keskittymiseen. Syömisen seuraaamiseen sillä tavalla kyllä, että syön järkevää ruokaa kasviksineen ym, mutta punnitsemaan tai merkkaamaan en sitä jaksa alkaa. Näitä viikkoja on vain kaksi, sen jälkeen jatkuu taas vähän kevyemmät treenit. Seuraavat samanlaiset edessä sitten parin kuukauden päästä.

Muoks. lisään vielä, että tuo rajojen tavoittelu tuossa lajissa on todella motivoivaa ja ehkä se syy, jonka takia sitä jaksaa vaikka välillä tulee "ylivaikeita" treenejä vastaan. Niiden väliin jättäminen ei ole mikään vaihtoehto.

Mä en kirjaa ruokapäiväkirjaan, kuin ajoittain tarkistaakseni määriä/laatua/kaloreita. Koitan kuunnella nälkää.

Kovemman liikunnan aikana saattaa mennä kalorit liikaa vajaalle. Mutta, jos olis kovin paljoa mennyt, en usko että olisi tullut lihaskasvua, kun huomaan, esim. reisien vahvistuneen ja myös paksuuntuneen. Pikkusen on painokin noussut.

Hei
Olisiko mahdollista saada asiantuntijoilta pientä vinkkiä ? Golfkausi alkamassa ja kierroksia tulee melkoisesti. Yksi kierroshan kestää n. 4-5 tuntia ja kävelyä tulee kymmenisen kilometriä. Energiaa kuluu ja puolessa välissä on pakko tankata, jotta energia ja keskittymiskyky riittäisi. Mikä olisi hyvä välipala laihduttajalle, jotta energia riittäisi koko kierroksen eikä olisi liian pieni, jotta sitten illalla tulisi syötyä järkevästi ? Kiitos jo etukäteen

MInullakaan liikunta ei ole laihdutuksen vuoksi. Se on ilo. Itse käyn viikoi ttain kolme kertaa uimavalmennuksessa, jossa harjoitusten tehot toki vaihtelevat monipuolisen kehittymisen saavuttamiseksi. Mutta peruskuntoa on tarkoitus reenata itsenäisesti. Sen lisäksi harrastan erilaisia lajeja mieliteon mukaan, mutta valtaosa niistä on itseohjautuvaa ja ei siksi juurikaan maksimikuntoa kehittävää.

Pyrin pitämään päivittäisen kalorivajeen suht tasaisena -500 arkikulutuksesta (liikuntaa ei huomioitu). Syön vapaasti. En siis noudata orjallisesti jonkun antamaa ateriakohtaista ruokalistaa uudestaan ja uudestaan. Sen sijaan olen pyrkinyt omaksumaan tavanomaisista syömisistäni niiden määriä ja kalorpitoisuuksia (joskus tarkastan tallentamalla ohjelmaan) jotta hahmottaisin, mistä muodostuu hyvä päivittäinen syömisen kokonaisuus.

Ajatukseni on, että tiedostan ennalta liikuntapäivän ja olen varautunut lisäämään syömiseemi tyyliin 1-2 ruisleipää hummuksella sille päivälle. Tai puuron raejuustolla ja marjoilla. Jos ei maistu tavallista enempi syöminen, en syö. Mutta taas toisaalta, jos maha kurnii pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, syön banaanin, ruisleivän, jugurtin tms. Näin toimin myös muina kuin liikuntapäivinä.

Toisaalta saatan viikolla miettiä, että mitäköhän herkkua haluaisin syödä tällä viikolla. Saatan ennakkoon suunnitella, että voisin pitää herkkupäivän (esim. ravintolaruokaa) juuri harkkapäivänä, jolloin kalorivaje on luonnostaan huomattavan suuri ilman enemmän syömistä.

sunnuntaina, 3. huhtikuuta 2016 klo 13:44 cielito kirjoitti::
Hei
Olisiko mahdollista saada asiantuntijoilta pientä vinkkiä ? Golfkausi alkamassa ja kierroksia tulee melkoisesti. Yksi kierroshan kestää n. 4-5 tuntia ja kävelyä tulee kymmenisen kilometriä. Energiaa kuluu ja puolessa välissä on pakko tankata, jotta energia ja keskittymiskyky riittäisi. Mikä olisi hyvä välipala laihduttajalle, jotta energia riittäisi koko kierroksen eikä olisi liian pieni, jotta sitten illalla tulisi syötyä järkevästi ? Kiitos jo etukäteen

En ole Patrik, mutta vastaanpa silti. Kannattaa sisällyttää välipalaan ainakin proteiinia ja rasvaa. Esimerkiksi pähkinöitä on helppo ottaa mukaan, niissä on molempia. Lisäksi ottaisin hedelmää tai vastaavaa, ja jotain juotavaa.

Pähkinöissä on hyvää se, että vaikka sisältävätkin paljon kaloreita pienessä määrässä, ne pitävät hyvin kylläisyyttä yllä ja illalla on sitten helpompi syödä järkevästi. Välipalan koko grammoina ei aina ole ratkaisevaa kylläisyyden säilymisen kannalta, kun sen koostaa oikein.

Kiitos vastauksesta ! Tällaista vähän olen noudattanutkin, paitsi noita pähkinöitä olen pelännyt juuri niiden kaloripitoisuuden vuoksi . Toisaalta kyllähän tuon kierroksen aikana aika paljon kaloreita kuluu, että jospa nyt sitten uskaltautuisin kokeilemaan niitäkin

maanantaina, 4. huhtikuuta 2016 klo 21:14 cielito kirjoitti::
Kiitos vastauksesta ! Tällaista vähän olen noudattanutkin, paitsi noita pähkinöitä olen pelännyt juuri niiden kaloripitoisuuden vuoksi . Toisaalta kyllähän tuon kierroksen aikana aika paljon kaloreita kuluu, että jospa nyt sitten uskaltautuisin kokeilemaan niitäkin

Moni laihduttaja pelkää alussa pähkinöitä, koska niissä on reilusti kaloreita. Vähärasvaisuuden vaatimus laihdutuksessa istuu monesti tiukassa, niin kauan sitä on ainoana oikeana tapana suositeltu (nykyisin ei enää.

Esimerkiksi 30 gramman pieni kourallinen pähkinöitä on annos, joka pitää nälkää poissa jopa useamman tunnin. Pähkinät ovat hyvä välipala tai aamupalan osa muulloinkin kuin liikuntapäivinä. Usein karsitaan ensimmäisenä rasvasta sen kalorien takia, mutta siinä mennään kyllä "ojasta allikkoon". Niin oudolta kuin se kuulostaakin, rasvan palaminen vaatii rasvaa ruoasta jopa melko paljon. Ja siitä suurin osa pitäisi olla pehmeää, pähkinät ovat siihen yksi parhaista lähteistä.

Pähkinöiden laadulla sen sijaan ei ole merkitystä terveellisyyden tai kalorien kannalta, vaan kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja ja etsiä se mikä parhaalle maistuu.

Edes suolapähkinät eivät ole niin epäterveellisiä jollaisina niitä usein pidetään. Niiden ero tavallisiin on lähinnä suola, ja sitä on melko vähän. Se vain maistuu pähkinöiden pinnalta selvästi. Ne eivät ole verrattavissa perunalastuihin ja muuhun sellaiseen, vaikka sitäkin näkee usein tehtävän. Ainakin, jos golfaat kesähelteellä, silloin suolapähkinöistä on oikeastkin apua. Hikoilu vie mukanaan suolaa elimistöstä.

Esimerkiksi monissa vähärasvaisissa leikkeleissä on reilusti enemmän suolaa kuin suolapähkinöissä. Jopa kolme grammaa sadassa grammassa, kun pähkinöissä noin gramman verran. Ja tavalliset käyttömäärät ovat melko samankokoisia.

Tuhti tietopaketti - kiitos ! Pähkinöillä mennään
Mukavaa kevättä !

Papen neuvot ovat mainiot. Yleissääntönä että jotakin vähän tuhdimpaa golfin välipalaksi ja suolaa helteillä mukaan. Pähkinöitä, eväsleipiä tms ja sitten muistetaan juoda myös. Määriä tuunataan jaksamisen ja loppupäivän nälän mukaan - jos ongelmia noissa niin hiukan kasvatetaan määrää.