Tarkoitin silleen pilke silmäkulmassa. Välillä vaan menee niin pikkutarkaksi nämä jutut, että mun mielestä peruskuntoilija pärjää vähemmälläkin. Toiset treenaa enemmän vakavissaan kuin toiset ja se on ok. Niin pitää ollakin. Aloittelijalle vaan tulee helposti hirvitys, kun mennään niin syvälle treenaamisen syvimpiin saloihin.

Iurima ja mar-ka, ymmärrään hyvin molempien pointit. Toisaalta välillä tuntuu että joka paikassa neuvotaan tekemään sitä-ja-tätä-ja-tuota ja jopa ristiriitasia juttuja, niin äkkiäkös siinä ahdistuu. Toisaalta mustakin on kiva lueskella kaikkea mahdollista aiheesta, jos vaan muistaa, että poimii niistä käytäntöön vain itselle sopivat jutut.

Mä oon nyt tosissani ettimässä Pt:tä. Täällä pikkupaikkakunnalla tosin ei oo kauheesti valinnanvaraa. Lähinnä haluisin että joku tsekkais mun ruokavalion ja kävis pari kertaa salilla mukana kattomassa että teen asiat oikeesti kunnolla. Jos käytän tähän harrastukseen helposti lähemmäs kymmenen tuntia viikossa (matkat ja pukkariaika mukaanluettuna), haluisin että teen sitä sitten kunnolla eikä vähän sinne päin. Ja onhan se satsaus omaan itseen siinä missä vaikka kampaajakäynnit, eikä sen kalliimpaakaan.

Sinänsä kyllä viime aikoina on treenit kulkenu hyvin. Musta tosissaan alkaa tuntua, että ruoka on aika vahvasti yhteydessä siihen millasia tuloksia salilla tulee, tai ainakin nyt kun en enää kituuta miinuskaloreilla, niin tuntuu että painoja saa lisätä vähän väliä salilla.

Nyyti91, mulla on tullut ihan samat kokemukset nyt kun oon alkanut syömään "kunnolla": treeni sujuu ja itseään saa haastaa lisäpainoilla, lisäks tuloksiakin on jo näin vajaan kolmen viikon puurtamisella saatu. Erityisen otettu olen käsivarsistani, joista jännitettynä häviää allit kokonaan! Tiedän tehneeni jotain oikein.

Mutta vielä tuosta pt:sta. Itse asun Tampereella ja pt opiskelee Kauhajoella eli ei sen pt:n tarvitse välttämättä olla samalta paikkakunnalta tai edes ihan naapurista. Miehen suku on pohjanmaalta, joten treffasin pt:n eka kerran kun viimeks käytiin anoppilassa. Tehtiin silloin alkuhaastattelu ja tavoiteasettelu, tsekattiin mun ruokavalioo. Pt laittoi sitten sähköpostitse kuntosaliohjelmat ja ravintosuositukset. Kuntosaliohjelmat tuli kuvitettuna, just in case.

Parin viikon päästä ollaan menossa taas anoppilaan ja meen silloin salille yhdessä pt:n kanssa. Tsekataan, että teen kaiken oikein ja modataan ohjelmaa tarvittaessa. Katellaan myös sit yhdessä välituloksia. Treffaillaan siis kasvokkain kuukauden välein treenien merkeissä, muutoin yhteydenpito puhelimitse, naamakirjassa ja sähkiksellä. Ei tämä pöllömpää näinkään ole.

Ai niin: ja noita personal trainereita kannattaa tsekkailla ihan alan kouluistakin. Päteviä ihmisiä pää täynnä ajantasaista tietoa...

Noissa hifistelyissä on kuitenkin aika paljon sellaisia juttuja, jotka koskevat ihan kaikkia, myös tavallisia kuntoilijoita ja myös niitä, jotka eivät treenaa yhtikäs mitään. Esimerkiksi mainittakoon vaikka tuo aiempi keskustelu magnesiumista. D-vitamiinin merkitys ja sen puutteen yleisyys ei varmaan ole enää mikään suuri uutinen kenellekään lukutaitoiselle, mutta magnesiumin puute on yhteydessä elimistön d-vitamiinin puutteeseen, koska se osallistuu d-vitamiinisynteesiin. Varsinkin ylipainoisten tulisi sen riittävästä saannista huolehtia, koska se tehostaa insuliinin toimintaa.

Esimerkkinä toisesta äärilaidasta kovaa treenaavien vastakohdaksi on sit runsaasti alkoholia käyttävät, joiden maksaa riittävä magnesium suoja(isi) hieman alkoholin haitoilta, samoin kuin rasvamaksaa voi vähän elvyttää aiemmin puheena olleilla rasvahapoilla.

Itte oon pyrkinyt kaikki epäkiinnostavat viestit hyppimään topikista riippumatta vain yli ilman sen suurempia reagointeja, enkä jaksa/viitsi/kehtaa tai oikeastaan edes halua ottaa kantaa, vaikka joku tekisikin jotain asiaa ihan päin helvettiä, ellei sitä apua tai vinkkejä kysytä tai on sellainen fiilis, että ei sitä oteta vastaan.

Intersportiin oli tullut tanko ja painot, maksoin, enää tarvitsee vain olla paikalla huomenna, kun ne tuodaan. Varmaan olen harjoitellut käsipainoillakin vain sinnepäin oikein, mutta eihän kukaan ole seppä syntyessään, kuntoilija kuukauden vanhana.......Kyllä tällä palstalla on ollut hyödyllistä tietoa, olen lukenut jonkun verran vanhempiakin kirjaamisia, ja onhan kiloklubissa aihehakukin, joka etsii asiat ja jutut, joihin tuntee kiinnostusta. Joskus kuvaukset harjoituksista kuulostavat mahdottoman monipuolisilta, mutta kun ottaa selvää, mitä tarkoitetaan, on se tutumpaa, eikä enää vaikuta niin, sanoisinko etäiseltä. Viidentoista minuutin harjoituksen selostaminen vie puolet ajasta, mitä on mennyt harjoitukseen. Tein aikani monipuolisesti, mutta yksinkertaiset perusharjoitukset ovat nyt mieleen. Niitähän nyt jo huomenna voin tehdä vähän suuremmilla painoilla kuin 2x15 kiloa. Pystypunnerruksissa ei niillä pääse paljon kehittymään, vaikka kyllä niillä muuta mukavaa voi tehdä, ja varmaan harjoittelenkin uusin ja vanhoin välinein rinnakkain

Mäkin edelleen haaveilen siitä pt:stä, mutta toisaalta tuntuu rahojen haaskaukselta ja toisen ajan haaskaukselta jos en pystykään sitten panostamaan siihen treeniin ihan täysillä. Eikä ole tarkoituksenmukaista, että treenaamisesta tulee stressi. Tai siitä, että ehdinkö laittamaan itelleni dieetin mukaista ruokaa. Mieluummin leikin tunnin lasten kanssa. Arkipäivinä se perheen kanssa vietetty aika on muutenkin niin vähäistä.

Onko teillä kellojen siirto vaikuttanut treeneihin tai jaksamiseen? Me ollaan työkaverin kanssa pohdittu asiaa, kun todettiin, että tosi moni on valittanut väsymystä tällä viikolla. Itse olen ollut aivan raato. Tuntuu, että koko kroppa on aivan uuvuksissa. Mun poika (3v) on myös ollut selkeesti väsyneempi ja kärttynen koko viikon, eikä nukahda millään ennen puolta kymmentä (siis tunnin myöhempään kuin normaalisti)
Eilen kävin juoksemassa purtsilla intervallitreenin ja tuntu tosi raskaalta. Ylämäkivetojen jälkeen, kun alkoi syke laskea, niin useaan kertaan tunsin rinnassa sellasia muljahduksia. Tuli jo vähän sellanen olo, että pitäiskö heivata koko treeni, mutta annoin sykkeen laskea ja jatkoin sit taas. Lopputreeni meni vähän paremmin.
Mä niin vihaan tätä kesäaikaan siirtymistä. Ihan turhaa sanon. Tulee se kesä muutenkin.

Niin siis tietysti rahankäyttö omaan itseen kannattaa, ja periaatteessa olen sitä mieltä, että pt:hen laitettu raha ei ole tuhlausta. Mutta jos ostan uuden paidan niin olisi suotavaa myös käyttää sitä, ja samoin tässä, jos palkkaan pt:n, niin haluaisin saada palvelusta kaiken mahdollisen irti.
Mä taas kai ilmaisen itseäni huonosti.

Varmaan ne antibiootitkin väsyttää. Saattaa olla yhteisvaikutusta.

Olen miettinyt, että selviävätkö epäsäännöllistä työtä tekevät helpommin kellojen siirrosta? Kun itse elän melkein 7 päivää viikossa samalla rytmillä, tunnin muutos elämässä tuntuu ihan kauheelta.

perjantaina, 4. huhtikuuta 2014 klo 08:16 Iurima kirjoitti::
Mäkin edelleen haaveilen siitä pt:stä, mutta toisaalta tuntuu rahojen haaskaukselta ja toisen ajan haaskaukselta jos en pystykään sitten panostamaan siihen treeniin ihan täysillä. Eikä ole tarkoituksenmukaista, että treenaamisesta tulee stressi. Tai siitä, että ehdinkö laittamaan itelleni dieetin mukaista ruokaa.

Mä taas näen asian niin, että pt:n tehtävä on olla se tyyppi, joka jeesaa ratkaisujen löytämisessä tämmöisiin asioihin. Sen ammattilaisen tehtävä on auttaa ja opastaa asiakkastaan treenaamaan ja syömään oikein (=itselleen sopivalla tavalla) ja saavuttamaan nopemmin/parempia tuloksia kuin mitä se saisi itsekseen. Pt:n tehtävänä on auttaa löytämään sellaisia ratkaisuja, joita asiakas ei muuten löytäisi ehkä ikinä ja pt on se tyyppi, jolle asiakas maksaa siitä, että se keksii keinoja toimistotyön kiristämiin lonkankoukistajiin, olemassaoleviin tai kuviteltuihin ruokavammoihin, motivaatiopulaan ja kuuntelee siinä sivussa, miten se naapurin Maijakin sai pois viis kiloo viikossa ENE-Nutrilet-lentoemäntä-Extravaganza-kaalikeitolla ja voi silti juoda light-siideriä. Ei kukaan maksa (toivottavasti) personal trainerille, joka sanoo, että vedä penkkiä, kyykkyä ja maastavetoo ja ota sit plus tai miinus viissataa kaloria päivässä. Tai jos maksaa, niin mä voin laittaa tilinumeroni tulemaan yksityisviestillä.

Eikä tämä tarkoita nyt sitä, että mun mielestä penkillä, kyykyllä, mavella ja plus tai miinus viidelläsadalla ei saataisi tuloksia. Perustreenillä, perusasioilla ja motivaatiolla pääsee suurin osa ihmisistä ihan hyvin alkuun ja uutta voi alkaa soveltamaan sitä mukaa kuin oppii uutta.

Toi on kyllä täysin totta. Ja itsestään selvyys nyt kun sanot sen.
Mä olen varmaan katsonut liikaa juttaa, ja pullukoita ja ties mitä laihdutus-/treenihömppää telkkarista, että sitä alkaa omaan mieleen tulla kuva ihan hirveen tarkasta ja aikataulutetusta systeemistä mitä tulee pt:n kanssa työskentelyyn. Ja dieetillä syöt pelkkkää kanaa, parsakaalia ja rahkaa - niin ja kaloritonta mehukeittoa, hyh mä oon niin allerginen sille.