Juu, ei tässä syyllistämiseen ja pelkkien vikojen etsimiseen luulisi kenelläkään olevan tarvetta

Mullahan ei olisi ratsastuksessa ja juoksussa lihaksikkaammasta yläkropasta tietenkään haittaa siten kuin vaikkapa taitoluistelijoilla tai balettitanssijoilla, mutta kun omissakin lajeissa yläkropan ryhdin hallinta ja staattinen pito on tärkeämpää kuin dynaaminen voima ja lihasmassa, niin ei sitä terveytensä kustannuksella kannata treenata.

Tuli mieleen, että mahtaako ne joka paikassa vilisevät fitnessmotivaatiokuvat aiheuttaa enemmän ahdistusta ja paineita kuin motivaatiota? Ja toisaalta jos motivaatio tulee jostain vieraan ihmisen muokatusta kroppakuvasta, kuinka pitkälle se motivaatio kantaa?

Mulle tuli lähinnä mieleen, että mitä hittoa ovat joka paikassa vilisevät fitnessmotivaatiokuvat, kun en ole nähnyt yhtäkään.

Vatsalihasten näkyvyyteen pitää todeta sen verran, että usein kuulee sanottavan, että niiden näkyvyyteen riittää riittävän alhainen rasvaprosentti, mutta ei se ihan niin ole. Jos ei ole lihasta mikä erottua, niin ei ne näy vaikka kuinka dieettaisi. Kropan mallista yms. tietty riippuu sit se, että kuinka helposti ne palikat alkavat erottua. Monilla painonnostajamimmeillä esimerkiksi on keskikroppa niin hurjan vahvassa kunnossa, että vatsalihakset erottuvat ihan selvästi, vaikka rasvoja ei olisikaan karisteltu, mutta se onkin yksi niistä lajeista, jotka vaativat ihan järkyttävän vahvaa keskivartaloa.

Ehkä me seurataan eri medioita. Sosiaalisessa mediassa niitä vilisee, ihmiset jakaa niitä facebookissa ja blogeissa jne. Ampparit.comin kautta luen uutisia ja siellä näkyy olevan paljon linkkejä tyyliin "näin saat unelmiesi bikinivartalon", ja niissä jutuissa usein noita kuvia on myös, vaikkei niissä silloin olekaan mitään no pain no gain -tekstejä. Toki niitä ei mistään pamahda väkisin kenenkään ruudulle näkyviin, pitää selata tietyntyyppisiä kanavia. En mä itse selaa niitä kissanpentukuviakaan, mutta silti niitä näen, kun sosiaalisessa mediassa kaverit niitä jakaa, ja niistäkin voisin sanoa, että "kissanpentukuvia vilisee joka paikassa".

Vatsalihaksista kirjoitinkin, että periaatteessa riittävän alhainen rasvaprosentti riittää. Tietty jos ei paloja ole niin ei paloja näy.

Vatsalihaksista tuli mieleen, että mulla on vyötärö pienenemään päin, vaikka paino on pysynyt tuossa 57:ssä kilossa. Viitaisi kenties lihasten kehittymiseen, kun niitä nyt enemmän on treenailtu. Eikä vielä tässä vaiheessa ole pelkoa epäterveellisen alhaisesta rasvaprosentistakaan, vaikka se ei nytkään kovin paljon yli 20 ole.

Mutta mulle alkoi tulla vähän urheilumieltä rasvaprosentin tiputtamisessa, vaikka en seurailekaan noita fitnessmotivaatio- ja bikinivartalokuvia

Amppareihin kannattaa tehdä oma profiili, niin ei tule ne Cosmopolitanin, Me Naisten ja Hymyn niin sanotut "uutiset" silmille, vaan saa ihan oikeeta asiaa. Ellei sitten oikeasti halua lukea kuinka Putous Tanssii Tähtien Kanssa osti maitoa, katso kuvat!

Mua on onneksi sillä tavalla lykästänyt, että treenaavatkaan kaverini eivät ole mitään hanurikuvia auringonlaskussa ja päälle no pain, no gain ja carpe diem -tason latteuksia postittelevia bimboja. Jotenkin mun olisi vaikea suhtautua ihmiseen, joka postittaisi kaikille kavereilleen päivittäin kuvia vieraiden ihmisten perseistä tai jotain "Näillä vinkeillä laihdut! 1) Syö vähemmän!" -tason elämän konsultointeja.

Kyllä mä Facebookissa seuraan esimerkiksi Jan Sundellia, Hulmia ja Safkatutkaa, koska niillä on ihan hyviä asiajuttuja, mutta kommenttiosioista huomaa joskus, kuinka esimerkiksi ruokavaliojutut ovat monille enemmän sosiaalinen kuin ravinto-opillinen ilmiö. Internetissä on kasvanut tai kasvamassa tietyn tyyppinen sukupolvi, jonka mielestä kaikki vakiintuneissa tieteellisissä
instituutioissa tehtävä tiede (ml. ravitsemustiede) on Illuminaatin ohjaamaa tai muuten korruptoitunutta ja totuus löytyy eri näkökulmia pyörittelevän, kuivan akateemisen liirumlaarumin sijaan retorisesti iskevistä ja mustavalkoisista sekopääblogeista.

Muhun noilla kuvilla ei juurikaan ole ollut minkäänlaista vaikutusta. Kyllähän sitä joskus miettii, että onpas jollakin hyvä kroppa, mutta se siitä. Toki en tiedä onko tuollaisien kuvien katseleminen hyväksi esim. teini-ikäisille. Jotenkin se ajatus liikunnasta katoaa, kun kuvat kannustavat olemaan tietynlainen. Toki lihaksikas ja terveen näköinen kroppa on monta kertaa parempi kuin laiha (ja nyt en tarkoita hoikkaa vaan siis ihan laihaa), mikä oli ihanne vielä hetki sitten. Blogit vilisee noita kuvia ja kai ne on lähinnä tarkoitettu motivaatiokuviksi. Mua ei motivoi juurikaan toisten kuvat vaan oma olotila ja peilikuva.

Mä olen myös heivannut vaa'an toistaiseksi elämästäni. Se ei tuonut muuta kuin stressiä, joten parempi näin!

Jipii Nyt aukesi "oman kylän" uimahalli, joten pääsi treenaamaan omalle salille. Oli kyllä kiva treenata ei tarvinnut jonottaa laitteisiin porukkaa ei ollut kovin paljon salilla. Aloitin tänään treenaamaan kolmijakoisella ohjelmalla ja eka treenissä tuli liikkeitä yhdeksän kappaletta. Treeni meni hyvin, mutta seitsemäs liike kapea penkkipunnerrus tuotti vaikeuksia. Tein lämppäreitä kapeella penkillä niin yhtä äkkiä sattui vasemman käden forkkuun aika imakasti sain tehtyä liikkeen kuitenkin loppuun. Tuli vaan mieleen, että voiskohan tuossa forkussa olla jotain vakavampaakin, koska se oli kipeä vasta jokin aika sitten,mutta parani kohtalaisesti eikä vaivannut kun vasta tänään. No täytyy katsoa miltä se alkaa tuntumaan. Perjantaina on selkä treeni ja siinä alataljaa ja varsinkin ylätaljaa tehdessä mulla on ollut forkut aina kovilla pitää katsoa miten forkut kestä talja ruljansin perjantaina. Ei kyllä haluttaisi pitää mitään sali taukoja tuon forkun takia jospa se olis perjantaina paremmassa kunnossa. Keskiviikkona treeni vuorossa jalat joten forkku saa levätä keskiviikon. En ole tehnyt kapeeta penkkiä kyllä kuukauteen joten saattoi johtua siitäkin osittain tuo forkun kipu mene ja tiedä. Pitää yrittää hieroskella sitä itse vähän tiedä vaikka siellä olis jotkut lihaskalvot tiukalla tai jotain muuta kireyttä.
Ps. Lueskelin netistä tuosta forkusta ja sain selville mikä lihas on kipeänä. Kipeä lihas on brachioradialis. Melko monella muullakin on ollut forkut joskus kipeät joten en ole asian kanssa onneksi yksin. Täytyy vaan toivoo,että ei tulisi mitään tulehdusta käteen. Tuli vaan sellainenkin mieleen,että forkku on rasittunut jonkin verran myös siinä kun olen tehnyt alkulämmittelyt soutulaitteella ainakin kuukauden ajan.
Selkä on mukavan näkönen. Puoliso kysy,että mitä ihmettä sun selässä on. Siinä on punaisia viiruja (ois kun olis saanu selkään) Muistin,että putkirullasin tänään selkää, etureisiä ja pohkeita joten jälet on tullu siitä. Pitää yrittää ottaa tuo putkirullaus treeniin mukaan.

Rullailu on mukavaa. Mä en vaan saa rullattua takareisiä niin hyvin kuin pitäisi. Mutta sitten kun hieroja edes koskee mun jalkaan niin sattuu. En vaan saa itse möyhennettyä sitä auki. Tästä tulikin mieleen, että voisin varata hierojalle ajan, kun tuo reisi on alkanut taas oireilla. Tuo reiden hierominen on vaan niin tuskaa. Kaiken muun kestän, mutta kyyneleet tulee silmiin kun takareittä käsitellään.

Täällä on lepoviikko (ja sairasteluviikko meneillään). Ja aivan kamala loman odotus! Mä niin asun salilla ja niin käyn lenkillä, kun kesäloma alkaa. Lomamatkakin häämöttää jo kulman takana.

Ape, mullakin on välillä punaisia viiruja ja salitreenin jäljiltä ne on aina sinne ilmestyneet. Sama juttu on mun miehelläkin.

maanantaina, 7. heinäkuuta 2014 klo 10:33 vieras- kirjoitti::
Internetissä on kasvanut tai kasvamassa tietyn tyyppinen sukupolvi, jonka mielestä kaikki vakiintuneissa tieteellisissä instituutioissa tehtävä tiede (ml. ravitsemustiede) on Illuminaatin ohjaamaa tai muuten korruptoitunutta ja totuus löytyy eri näkökulmia pyörittelevän, kuivan akateemisen liirumlaarumin sijaan retorisesti iskevistä ja mustavalkoisista sekopääblogeista.

Joo, totta. Mä yhdistän tämän ilmiön nousun karppausvillityksen alkuaikoihin. Rasvasta ja hiilareista tehtiin uskon asioita ensin, sittemmin mukaan on vedetty ainakin D-vitamiini, maito ja viljat, erityisesti vehnä. Olen kyllä itekin sitä mieltä, että virallinen taho taitaa lukea uusia tutkimuksia hitaasti ja hiukan ollaan jähmeitä muuttamaan näkemyksiä niiden mukaisiksi, mutta että salaliitto, joo-o. Toki mitään virallisia suosituksia ei pidäkään tuuliviirin lailla muutella miten sattuu. Kuitenkin jos lääkärit, tutkijat ja vaikkapa THL:n porukka tappelee keskenään asioista, helppohan sen tavallisen pulliaisen on siinä kohtaa tarttua siihen väittämään, jota äänekkäästi ja iskevästi joku hokee. Nykyään on vieläpä niin helppo hankkia itselleen joku lifestyle coachin tai ravintovalmentajan titteli. Tää lipsahtaa nyt jo pois ravitsemusasioista, mutta eipä taida kaikilla personal trainereilla ym. salihenkilökunnalla olla edes perusliikkeet hallussa titteleistä huolimatta.

Ei ollut meidänkään salilla ruuhkaa tänään. Huomenna oli tarkoitus testata etureisitreeniä, mutta jos tämä hutera olo ei johdu kuumuudesta, vähäisestä unesta ja tänpäiväisestä selkähieronnasta, pitää jättää väliin. Mikään flunssa ei nyt oikein maistuisi kyllä...