Zardi, meinaatko siis, että hitaassa vauhdissa sun on pidemmällä matkalla hankala säilyttää keskikropan asento? Sehän vaan tarkoittaisi, että hidas lenkki nimenomaan treenaa sun keskivartalolihaksia.

Niin ja turvotus oli siis läsnä jo ennen lenkille menoa. Koska kuukautiset. Iltapaino taisi olla 70,6 ennen juoksua (kävin piruuttani puntarilla), kun nyt aamulla näytti lukemaa 68,8. Siksi raahauduinkin juoksemaan pyrähdystä enemmän, koska korkeasykkeinen, pitkäkestoinen liikunta on hyvä ensilääke pöhötykseen; tonkin puolen tunnin lenkin keskisyke oli taas 180, vaikka mulla oli koko ajan tasaisen hyvä olo, melkein kuin olisi tasamaalla pyöräillyt. Loppumatkasta valui pari hikipisaraa leukaa pitkin, muuten oli sellainen mukava kevyt hiki päällä. Pitäisi vain opetella tekemään reittisuunnitteluja, mutta kun koirien kanssa tulee päivässä kävelyä se 10 - 15 km ja on asunut alueella koko ikänsä, niin arvatkaas, onko kaikki mahdolliset reitit jo moneen kertaan nähtyjä. Siksi tykkäänkin lyhyemmistä vauhtilenkeistä, kun niillä maisemilla ei ole niin väliä. Seuraavana matkatavoitteena joka tapauksessa juosta se 7,5 km, mutta alavatsakipujen kanssa tuo 5 km sai riittää. Luultavasti olisin päässyt ainakin lähelle seitsemää kilsaa yhtäjaksoista juoksua, sen verran hyvin askel rullasi. Viikonloppuna voisi koettaa raahautua toiselle pitkälle lenkille, jos vain säät sallivat ja aikaa riittää; ensi viikolla pitää nousta kuudelta, jos aikoo lenkittää koirat kunnolla ennen töitä.

perjantaina, 12. heinäkuuta 2013 klo 10:54 simmusormus kirjoitti::
Zardi, meinaatko siis, että hitaassa vauhdissa sun on pidemmällä matkalla hankala säilyttää keskikropan asento? Sehän vaan tarkoittaisi, että hidas lenkki nimenomaan treenaa sun keskivartalolihaksia.

Siis rento hölkkä nimenomaan ei pidä mulla keskivartalon tukea, vaan jäntevämpi liike oikaisee koko selän alhaalta ylös ja treenaa parhaiten keskivartalon lihaksia. Eli hölkkää ei pitkään kannata harrastaa, vaikka kaloreita kuluttaakin

Kuntosalilla sen sijaan aion tehdä tänään hitaammin treenit, jotta vartalonhallinta säilyy ja selkä pysyy kunnossa

perjantaina, 12. heinäkuuta 2013 klo 09:46 Zardi kirjoitti::

Moi!
Mulla tuo johtui suunnittelemattomasta ajankäytöstä, ja sen takia aloitin tammikuun loppupuolella dieetinkin. En ollut silloin tätä sivustoa vielä huomannut, mutta jos syömistä ei mitenkään suunnittele, niin kyllä kiireessä helposti lihoo ( ja varsinkin diabeetikot, kun äkkiä pitää verensokeri saada jollain konstilla nostettua).

Näin mäkin olen ajatellut. Itse en edes osaa aavistaa nälkääni, se kun saattaa tulla milloin vaan 2-5h aikana ja silloin ois hyvä olla lähellä jotain hyvää syötävää, sillä on vaikeaa odottaa kunnon ruokaa varsinkin kun yleensä ympärillä on lähes aina herkkuja tai sitten kun oon töissä, niin hampurilaisia...

simmusormus, kiitos Huikee vauhti sulla lenkillä! Mäkin joskus juoksin ja tykkäsinkin siitä, mut en koskaan päässyt kuin johonkin 9+ km/h vauhteihin. Sittemmin on juoksentelut jääneet, kun tuntuu salitouhut vievän duunin lisäksi niin paljon mehuja jaloista.

Kevyistä viikoista oli puhetta. Mulla oli ennen kisoja viikko, jolloin tehtiin vain pari treeniä ja silloinkin ihan hilupainoilla eikä edes kovin montaa sarjaa, lähinnä pyrittiin pitämään vaan siitä kiinni että tuntuma rautoihin säilyy. Kisojen jälkeen otin kokonaisen viikon lepoa, taisin käydä ehkä kerran tai kaksi (?) heiluttelemassa painoja mutta muuten unohdin täysin progressiot sun muut. Nyt mulla on menossa 5vkon off-season ennen seuraavia SM-penkin ja maastavedon kisoja syyskuussa, ja tässä syklissä on yksi tosi kovanoloinen viikko ja muut keskiraskaita. Kevyet viikot on tärkeitä ainakin silloin, kun on käynyt salilla jo jonkin aikaa ja pystyy antamaan siellä itsestään enemmän kuin mitä joku 2kg käsipainon kyykkääminen ja lehden lukeminen vaatii. vieras- tietää hyvin näistä asioista, kuunnelkaa sitä

Tänään tarttis pitkästä aikaa käydä tekemässä penkkiä läheltä omia maksimeja. Jännä nähdä, miten sujuu, kun tässä ollaan kuitenkin jo 2½ viikkoa vedetty semmosia 6-8-12 toistomääriä sarjoissa...

Pieni järkytys aiheutui tänään työterveyshoitajalla käydessä labravastauksien takia, kun tuli samalla puheeksi selän skolioosini, jossa rangan degeneraatiota, ja mahdollisen nikamavälien pienentymisen takia mitattiin myös pituus. Sehän sitten olikin lyhentynyt 163,5:een senttiin, eikä tietenkään laihtumista enää tarvitse pelätä. Itse asiassa mun pitäisikin nyt laihtua vähintään 3kg. Ilmeisesti sekin hoituu, koska kilpparilääkitystä joudutaan vielä lisäämään.
No eipä mun vatsa oikein sopinutkaan tähän pituuteen

Laitetaanpa tähän sitten uusi tickeri:

^ Siis mitä? Auttaako laihtuminen tuohon selän ongelmaan, vai miksi sun "tarttee nyt laihtua" kun oot tosi hoikka jo nyt

perjantaina, 12. heinäkuuta 2013 klo 18:33 tunteettomuus kirjoitti::
^ Siis mitä? Auttaako laihtuminen tuohon selän ongelmaan, vai miksi sun "tarttee nyt laihtua" kun oot tosi hoikka jo nyt

Kyllä olen ihan normaalipainon rajoissa, mutta se "normaalikin rasva" on väärässä paikassa, eli vyötärönympärys paukkuu pienelläkin hiilarien syönnillä yli 80cm. Sitä olen tuskaillut koko ajan tässä ketjussa, ja kuvittelin, että kiinteytymällä vatsakin litistyisi.
Mutta se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Tuo rasva kun kertyy yksilöllisesti ja rutistelut/lihastreenit polttavat sitä tasaisesti koko kehosta. Toisaalta en halunnut BMI:tä ruokavaliolla ihan normaalipainon alarajoillekaan, joten nyt tuo "uusi pituus" vaan sallii kilojenkin tiputtamisen niin että BMI pysyy vielä normaalipainon keskivaiheilla

Niin ikävää kuin selän skolioosin degeneroituminen onkin, pituuden lyheneminen kuitenkin helpottaa vatsan pienentämistä, koska on vielä varaa pudottaa kilojakin

Minun käsittääkseni BMI 22 on puolivälissä ja BMI 20,5 taas alakolmanneksessa, kun vaihteluväli on 18,5 - 24,9. Ja itse heilun sinnikkäästi niukin naukin ylipainon puolella. Mutta tosi kurja kuulla Zardi, että skolioosi on vienyt senttejä!

Mulla kävi juuri äsken niin, että päätin lähteä kokeilemaan, saisinko juostua kuusi kilometriä yhteen putkeen. Loppujen lopuksi 5 km taittui ennätysajassa 27,5 min (noin suunnilleen, vilkaisin sykemittaria vain ohimennen juoksun lomassa juuri sopivasti siinä aika tasan viitosen kohdalla) ja juoksin kaiken kaikkiaan 8,2 km keskivauhdilla 10,3 km/h! Vedin kuin kone eli oikeastaan ihan koko reitin tuolla keskivauhdilla ja varmaan olisi kymmenenkin kilometriä mennyt yhteen putkeen, jos vain olisin keksinyt kivan lisälenkuran. Koko lenkin ajan oli sellainen ihana flowtunne: annoin vain tossujen tömistä tantereeseen, kuuntelin musiikkia ja hengittelin raikasta yöilmaa. (Silti sykemittari antaa keskisykkeeksi 185, vaikka hengitys muuttui raskaammaksi vain ylämäissä.) Olen onnellinen!!

Zardi, itse kun kävin kehonkoostumusmittauksessa, niin siinä vyötärönympäryksen raja-arvona oli 88 cm. En tiedä suhteutuiko pituuteen (mulla 173cm) mutta kuitenkin reilusti enemmän kuin tuo tavoittelemasi 80 cm, eli en usko että sulla on sen suhteen oikeesti mitään hätää, jos paino on kuitenkin normaalin puolella. Ja tosiaan mulla oli noiden kahden tänä keväänä/kesänä tehdyn mittauksen välissä paino pysynyt ennallaan, mutta lihasmassa kasvanut ja nimenomaan vyötärörasva vähentynyt, mistä luulisin voivani kiittää ahkeraa urheilua, mm. kuntosalilla käymistä.

simmusormus, oon taas hieman kade. Tänään meni kartan mukaan jälkikäteen laskettuna karvan verran alle 2 km / 15 min ja koko ajan sai hokea itselleen että "juoksen vielä, en kävele, juoksen vielä...". Oli ehkä vähän nihkeetä festariviikonlopun jälkeen, vaikka eilen olin ihan selvin päin koko illan.

Mua ahdistaa tällä hetkellä koska mun paino on noussut! Eikä siis vaan viikonlopun jäljiltä vaan oli jo viime viikolla ja tänään aamulla sama lukema vaa'assa. En sitten tiedä paljonko tästä on turvotusta tms, kun toisaalta ainakin jalat tuntuu/näyttää turvonneilta. Mutta silti ei ole kivaa kun vaaka näyttää kaksi kiloa enemmän kuin pitkään aikaan, vaikka nyt taas olen viime viikkoina harrastanut enemmän liikuntaa ja syönyt suht normaalisti.

Kylläpä tänne tulee juttua Kiva! Mulla ei sit viime kirjotuksen jälkeen homma lähtenytkään toimimaan. Kyllä niin on mennyt läskiksi, et huh huh. Paino tänä aamuna 55,7kg, joka tuntuu ihan hirveeltä, kun käytiin jo siellä 54kgssa. Onhan toi suureksi osaksi vaan hiilaripöhötystä, mut ärsyttävää silti. Onneks mies palas takasin töihin pariksi viikkoa, ni saa taas normaali rytmistä kiinni. Eilen illalla nukkumaan mennessä sanoin tiukasti, et nyt on sit taas mässäilyt loppu. Mies oli kovasti samaa mieltä, mut saa nähdä kuinka kauan tässä pysytään...

Aamulla kävin taas koiran kanssa juoksulenkillä, mut vaikka olikin hitusen viileämpi aamu, niin ei koiralle oikein juoksu maittanut. Nosteli vaan koipea joka samperin ruohotupsuun. Vähän menee itellä fiilis. Mut kyllä me silti päästiin suunnilleen siihen 10km/h vauhtiin. Kotona tein sit vielä perusvatsoja ja punnerruksia. Ja kunnon venyttelyt päälle. Heti on parempi fiilis. Nyt pitää saada seuraavan neljän viikon aikana sellanen kunnon vauhti päälle, ettei koko homma taas lässähdä, kun palaan reilun kolmen vuoden tauon jälkeen takasin töihin. Hui! En kyllä tajua miten sit ehtii vielä urheilemaan, mut koira pitää kuitenkin lenkittää, ni kai se sit on sitä koirajuoksua ja vähän kahvakuulatreeniä kun lapset on nukkumassa tai viikonloppusin...

Täällä kun luen teidän salitreeneistä, ni itellekin tulee kova hinku salille, mut nyt vaan tuntuu, ettei sellasta aikaa oikein löydy. Eikä meillä oikein ole tässä ihan lähellä sellasta salia joka houkuttelisi. Niinpä koitan treenailla kotona. Eipä mene matkoihin aikaa. Tosin täällä on yleensä aina kaksi pientä apujumppaajaa samalla mun kimpussa.

Iurima, eikö koiraa voi opettaa siihen, että kun juostaan niin silloin ei pysähdellä...?? Ollaan vaan joskus tädin koirien kanssa oltu lenkillä, ja ne kipitää kyllä kiltisti vieressä, vaikka muuten välillä aika riiviöitä onkin. Tsemppiä työn aloitukseen ja kuntoiluun. Sinänsä lohduttavaa että muillakin on samankaltaista painokehitystä...