lauantaina, 7. syyskuuta 2013 klo 21:11 Thema kirjoitti::
Zardi, onko sulla jokin syy minkä takia et halua painon putoavan nopeasti? En muista onko tästä ollut aiemmin puhetta.

Ihan sen alkuperäisen syyn takia miksi tänne tulin. Eli viskeraalirasva pitää saada minimiin, niin ettei kokonaisrasvaprosentti laske ihan älyttömän alas ainakaan ennen kuin saan lihasta yläkroppaan. Ja se lihas sinne sekä skolioosiselän tukemiseksi että ulkonäön takia. En edes näytä hyvältä jos kylkiluiden päällä on vain ohutta nahkaa.
Keskityin keväällä vain alakropan lihaksiin spinningissä, josta koko laihdutus lähti liikkeelle. Sitten kun olin laihtunut kesäkuuhun mennessä n.11kg, tulin tänne vyötäröä pienentämään ja paikkaamaan lihastreenieni puutteita. Mutta kyllä kannatti, koska näkemys avartui koko hommasta

lauantaina, 7. syyskuuta 2013 klo 22:27 nyyti91 kirjoitti::
Zardi, okei toi kuulostaa sinänsä ihan järkeenkäyvältä. Mutta etkö voi pistä lisää insuliinia lenkin (ja tarvittaessa jonkun aterian) jälkeen? Vai pitääkö se laittaa ekana aamulla? Sori jos kyselen tyhmiä...

Olen tehnytkin sitä, mutta ilta-annoksen säätöä voi sitten taas joutua miettimään, tai syömään illalla enemmän kuin huvittaa, ja se taas on mulle vastenmielisempää kuin syödä vähemmän ja nauttia lenkin jälkeisestä kevyestä olosta Mulle tuo liikkumiskyky on sen verran tärkeää. Ja toiseks, en halua pitää päässäni koko ajan minkä verran insuliinia milloinkin kannattaa pistellä. Tykkään enemmän ajatella muita asioita

Okei, ymmärrän. Tsemppiä joka tapauskessa noiden kanssa pelaamiseen.

Ajattelin tänne pientä elonmerkkiä heittää eli edelleen ollaan hengessä mukana! Kävin juoksemassa neljän kilsan lenkin 10,4 km/h ja toissapäivänä kolme kilsaa samalla nopeudella. Hiljalleen alkaa tuo heinäkuun taso tulla takaisin, kun elokuu oli niin onnetonta menoa, ettei tietoisesti yrittäessä saanut sykkeitä ylös eikä vauhtiakaan. Ehkä sillä kuun puolivälissä olleella veronkiertopulmalla oli näppinsä pelissä, mene ja tiedä. Elättelen toivoa, että nyt taas kulkisi, ennen kuin pakkasten takia on pakko tyytyä enemmän lenkkirutiinin ylläpitoon kuin tuloksien parantamiseen.

Eilen tein myös pientä lihaskuntoa kotioloissa, niitä dippejä ja muuta. Oli vasta toinen kerta, mutta nyt jaksoin jo kolme täyttä kierrosta eivätkä lihakset ole olleet tappokunnossa, kun viime kerralla jäi kahteen enkä pystynyt nostamaan käsiä ylös kolmeen päivään. Ja joo, tietty toi jälkimmäinen oli tehokkaampi, mutta iloinen kuitenkin olen, että sujui jo paremmin. Pohjan olen siis rakentanut alkuperäisen Go Fat Go -kotijumpan päälle, kun siinä on suurin osa näistä hyvistä perusliikkeistä. Meikäläisellä kun ei ole sitä kahvakuulaa eikä käsipainojakaan kotona (vedellä täytetty limsapullo on aika hankala), niin pitää vain ihan oman kehon vastukseen tyytyä. Koetan tällä tavalla saada rutiinin tuohon lihaskuntopuoleen, jos vaikka sitten se salille meneminen tuntuisi helpommalta. Parin kuukauden päästä olisi firman pikkujoulut (ovat jo marraskuun alussa) ja kiva tietty olisi sinne sutjakoitua, mutta ilman salille muuttamista mainittavia näkyviä tuloksia ei taida saada aikaan, joten keskityn nyt ihan suosiolla rutiinin rakentamiseen.

Ja paino on sitkeästi 67 kg +- 300 g, alkaa hiljalleen rasittaa.

En tiedä kuinka tarkkoja viikkosuunnitelmia ihmisillä on liikunnan suhteen, mutta mä kyllä hermostun jos suunnitelmani ei pidä. Mun piti mennä tänään combatiin ja kun saavuin paikan päälle niin se oli peruttu. Kihisin pienessä kiukunpuuskassani ja päätin mennä salille. Seuraava harmistumisen aihe oli se, ettei mulla tietenkään ollut salihanskoja ja muutenkin vaatetus oli combatiin sopivampi. Siinä sitten keräilin itseni ja ajattelin että huomenna sitten combatiin. Onneks tsekkasin vastaanotosta asian, koska se on huomennakin peruttu. No katsotaan josko torstaina sitten onnistuisi.

Pointtina siis se, että mä olen niin suunnitelmallinen ihminen, että ärsyynnyn helposti jos joudun muuttaan suunnitelmiani. Ja näitä peruutuksia on ollut nyt aika useasti. Höh. Onneksi tuli sitten tehtyä edes sali. En tosin saanut siitä kovin hyvää fiilistä kun harmitti sen verran.

Tää oli vaan tällainen avautuminen ja mainittakoon että olen muutenkin elämässäni kova suunnittelemaan asioita. Olisi ehkä parempi opetella elään hetkessä...

Myötätuntoa saat kyllä täältä, koska olen aika samanlainen

Nyt kuitenkin parin päivää laiskottelua lenkeistä ja salista omasta syystä, kun kiirettä pitää ja monet treenit ovat estyneet pienen kolhimisen takia. Kylkiluun kohdalla jotain naksahti kun nostin isoa laatikkoa autoon ja laatikon kulma painui rintalihasta vasten ikävästi. Ei sattunut silloin yhtään, mutta nyt haittaa ainakin punnerruksissa ja hauiskäännöissä ja vähän chest pressissäkin. Varmaan jotain pikkuvikaa kylkiluussa tai kylkivälilihaksessa... Mutta onneksi alkaa mennä ohi, koska eihän noita yleensä hoideta tk:ssa mitenkään, käsketään vaan välttämään ärsyttäviä liikkeitä.

Kävin tänään combatin peruuntumisen vuoksi tsekkaamassa erään ketjun Bootcamp-tunnin. Menin tunnille tietenkin "pessimisti ei pety"-asenteella, mutta tunnin lopulla tajusin, että voisin olla vähän vähemmän ennakkoluuloinen. Oikeastaan ainut positiivinen ajatus ennen tuntia oli se, että saan omaan liikkumiseen vaihtelua. Bootcamp olikin ihan hauska tunti ja vaihtelu teki todella hyvää. En muista koska olisin viimeksi poistunut noin kevyen oloisena tunnilta. Eli suosittelen! Tehtiin liikkeet pattereittain ja kaikilla oli hyvä tsemppi päällä. Musiikit oli aivan loistavat. Jos heti ensimmäisenä pärähtää soimaan Avicii ja tunti loppuu Calvin Harrisin ja Ellie Gouldingin yhteisbiisiin niin eihän tunti voi olla muuta kuin loistava. Mulle musiikilla on todella suuri rooli liikunnassa ja jos ohjaajan musavalinnat on hyvät niin sillä on tunti jo pelastettu.

Huomenna olisikin tarkoitus suunnata treenaan koiran kanssa agilitya. Viime perjantaina mä siis hengästyin ihan tosissani tuon koiran kanssa. Koirakin oli kyllä ihan piipussa treenien jälkeen. Katsotaan mitä huominen tuo tullessaan, kun treenaillaan ihan vaan kaksin.

Mulla on nyt tullut vähän vähemmän salitreeniä kuin aiemmin. En vaan ole ehtinyt ja jotenkin välillä on niin kiva nauttia ryhmäliikunnastakin varsinkin jos kerrankin aikataulut menee yksiin kivojen tuntien kanssa.Tosin salitreenistä mainittakoon että viimeksi kyykyssä meni 67,5 kg!

Mulla edelleen kiirettä, joten sali ja juokseminen jäävät kumpikin pariin kertaan viikossa. Yritän kyllä juosta sen 5km molemmilla lenkkikerroilla, kun kuuteen kilometriin on jo kunto hyvissä olosuhteissa riittänyt.

Salilla edelleenkin varovaisesti, mutta kyykkäyksessä vois jo nostaa painoja, kun tuo viimeisin kolhu ei siinä pahemmin haittaa.

Thema, laskitko tangon painon mukaan utohon 67,5:een kiloon?

Zardi, laskin tangon painon tuohon. Tanko painaa siis 17,5 kg. Eli kummassakin päässä oli 25 kg.

Mä vietän tällä hetkellä tällaisia vähän unettomia öitä ja syynä on ihan vaan se, että odotan niin kovasti perjantaita. Jostain syystä olen jaksanut ihan hyvin käydä töissä ja liikkua näillä 5-6 tunnin yöunilla. Veikkaan että.viikonloppuna uni maistuukin sitten oman kullan kainalossa.

Olen nyt käyttänyt niitä uusimpia juoksukenkiä jumpalla ja ne ovat ajaneet asiansa tosi hyvin.

Kyllä mulla on aika tarkat viikko- ja kuukausisuunnitelmat ja tarvittaessa kisojen mukaan jaksotetut treenikaudet, mutta koska teen vuorotyötä ja treenimäärät ovat runsaat, etukäteissuunnittelu on pakko tehdä.

En kuitenkaan hermostu muutoksista, mutta en muutenkaan hermostu oikeastaan mistään. Vituttaahan se toki joskus, mutta silloin teen vain suunnitelmaan tarvittavat muutokset ja jatkan entiseen malliin muilta osin. Ainoastaan se mua ärsyttää, jos aikatauluissa luistetaan tai tehdään jotain ohareita. Onneksi omat sparrikaverit eivät näin tee.