Menna Minulla on resepti siihen pneumokokkirokotteeseen, mutta hoitaja sanoi, että laitetaan vasta kuukausi influenssarokotteen jälkeen. Meen ottaan sen kohta kun kotiudun reissusta. Ite joudun maksaa. Tää nykynen flunssa on jo paremmalla puolella. Välillä yskittää ja pitää niistää, mutta esim yöllä en herännyt kertaakaan.

Ja päivän paras uutinen mulle oli kun katsoin omakannasta verikokeen tulokset: kolesteroliarvoni olivat parantuneet suorastaan ällistyttävän paljon. Kokonais kol oli nyt 5,3 kun ennen 7,8. Hdl 1,33 oli parantunut, vaikka ei se huono ollut ennenkään. Ldl oli nyt 3,1 ja ennen se oli jotain 5! Trigly oli 2,12 ja sekin oli ihan pielessä, lukemaa en muista.
En tiedä mikä asia auttoi, mutta sitä Etzetimibiä oon ny 3 kk syöny, samaan aikaan olen täällä pitänyt pallot vihreinä ja vähän keltasina sekä laihtunut noin 5kg. Olen niin onnessani. Kiitos vielä heille, jotka tästä lääkkeestä vinkkas. Olisko ollut Koshkoi ja IloinenLeski
Lääkärini nimittäin epäili, ettei tuo lääke yksin riitä. Sitä käytetään hänen mukaansa statiinien kanssa yhdessä.
Mutta aion jatkaa nyt samaan malliin ja tavoite on laihtua toiset 5kg ja vihdoin myös pysyä painossa. Ja ihan vain ja ainoastaan terveydellisistä syistä.

Asiasta ties mihinkä, mutta täällä Englannissa on aika keväistä. Sitä ja tätä kukkii. Lämmintäkin on noin 9-13 välillä ollut. Tänään sataa.
Veneilemään emme edelleenkään pääse, mutta aika kuluu muutenkin. Tänään kävi turvallisuustarkastaja tutkailemassa lähinnä kaasu-ja sähköjutut.

Sorry, jos on kirjoitusvirheitä kun kännykällä kirjoitan. Tuskin edes näen tuota tekstiä Mutta pakko oli päästä kertomaan ilouutiset

Hei Ihanaiset,
täällä yksi räkänokka kirjoittelee. Minulle kävi kuin Kivikasallekin juuri kun pääsin serkkulikalle kehumasta, että olen ollut terve kuin pukki niin kurkkuuni kasvoi kaktus . Eikä mennyt kuin pari tuntia niin päätä särki ja heti kohta räkähanat aukesivat. Yöt olen saanut ihmeen hyvin nukutuksi, suihkeita ja erilaisia tippoja on kyllä ahkerasti käytetty. Oltiin hankittu jo tammikuussa liput laskiaissunnuntain tansseihin ja kävin kamppailua itseni kanssa jaksanko sinne lähteä ja jos jaksan niin tartutanko muita vaikka tanssinkin vain isännän kanssa ja vielä jos en lähde niin pettyykö isäntä . Lähdin kuitenkin, naaman piirtäminen ja värittäminen oli kyllä aika haastavaa . Mielenkiintoista oli, että kun päästiin tanssin alkuun niin en palellut enkä pärskinyt yhtään, päänsärkykin katosi, nenää piti muutaman kerran vaivihkaa pyyhkiä. Kotiin kun tultiin niin tuli vilu ja päänsärky . Nyt voin jo kohtuu hyvin joten kovin pitkäkestoinen tämä tauti ei toivottavasti ole. Jumppaan en kuitenkaan vielä tohdi lähteä.

Vähän luonnon ihmeistä pitää raportoida. Meidän takapihamme on ollut viimeviikkoina pelottavan autio, ei linnun lintua, oravia tai rusakoita Yleensä siellä on ainakin talitinttejä, varpusia, mustarastaita, muutama harakka ja varis, nyt ei mitään! Mihin linnut ovat kadonneet, tinttien laulua kyllä aamusella kuulee mutta ei niitä näy. Ovatko kaikki jo hautomispuuhissa? Oravien kiitotie, naapurin puuaita, on ihan hiljainen. Sen sijaan näsiä kukkii täyttä päätä ja näin oudon värisen rusakon. Sehän on kesät talvet ruskea mutta tämä yksilö joka on meitä nyt muutaman aamun ilahduttanut on pääväriltään valkoinen . Päälaki ja korvat, selkä ja hännän yläosa ovat ruskeita mutta kaikki muu valkoista, pistää silmään kuin huutomerkki vihreällä nurmella. Maailman järjestys on ihan sekaisin, kun kuulemma Aurajoen rannallakin kirsikkapuut kukkivat,men muista siellä kirsikkapuita koskaan nähneeni mutta maailma muuttuu ja vauhdilla .

Tapaaminen olisi mukavaa, voitaisiinko se järjestää jo maaliskuulle?

Lopuksi vielä narinaa, olen ollut koko alkuvuoden tipattomalla mutta nukkumiseni ei ole mainittavasti parantunut . Halvattu, aina mainitaan uniongelmista kirjoitettaessa, että alkoholin käyttöä kannatta vähentää ja vaikutukset unen laatuun huomaa heti. Ehkä en vaan huomaa, aamulla kyllä usein väsyttää . Taidan ensikuussa pyyhkiä pölyt korkkiruuvista

Tapaamisesta sen verran, että mä olen koko maaliskuun ja osan huhtikuuta Espanjassa. Pääsiäisen jälkeen kävisi minulle, kunhan Tiinuliinu, Kivikasa ja Mennakin kotiutuvat reissuistaan. Kuka alkaisi organisoida yhteistä aikaa, Belgestä on sitten helppo varata se pöytä, jonka äärellä on ennenkin metelöity.

Olin eilen Nenä-, Korva- ja Kurkkutautien klinikalla tutkimuksissa. Sain selkeän vastauksen koskien halvaantunutta äänihuultani: parantuu tai ei parannu! Syy tilanteeseen ei selviä, lääkär epäili kilpirauhasten poiston yhteydessä tapahtunutta vauriota, joka on pahentunut jonkun viruksen takia. Aikanaan tulee lähete puheterapiaan, jossa opetetaan käyttämään äänilihaksia niin, ettei se toimiva veny liikaa. Iän mukana sitä venymistäkin tulee ja silloin tarvitaan se täyttöleikkaus.

Olemme asuneet sunnuntaista asti tyttären kotona. Heidän piti viime yönä palata Skotlannista, mutta myrskyt aiheuttivat sen, etteivät ehtineet Amsterdamista jatkolennolle. Saivat voucherin hotelliin ja taitavat olla juuri nyt paluulennolla.

Minua mietityttää nämä jatkuvat ilmastonmuutokset. Taidan ottaa koko lääkearsenaalin Espanjaan mukaan, jos koronavirus leviää sinnekin ja joudutaan vaikka karanteeniin.

Moi kaikille! Lapin ketjussa olen vähän aikaa pätsäillyt. Sydämiä (naudan) ostanut ison läjän ja miettinyt, miten ne nauttisin

Hitain pudottaja-ketjussa olen myös vaihteeksi piipahtanut vetämässä henkeä

Ulkomaan kulkijoille toivotan koronavapaata matkustamista ja flunssista toipumista jokaiselle. Kivikasalle isot peukutukset, samoin muillekin, jotka tuntevat peukutuksia ansainneensa.

Potkukelkka on täällä saanut kyytiä, samoin minä ja koira. Kotiin päin palatessa koira istuu hyvin törstinä ja arvonsa tuntien kyydissä. Saa vastaantulevien suupielet nousemaan ylöspäin. Ei mun koira laiska ole, mutta kaiketi mukavuudenhaluinen.

Koira kelkassa! Mikä ihana idea! Harmi kun Helsingissä ei ole lunta, että saataisiin spanielin kanssa tuota kokeilla.

tiinuliinu halusin opettaa /totuttaa koirani (pennun) jo viime keväänä potkuriin, oli silloin kuljetuskontissaan. Nyt ei enään mahdu siihen, mutta hyvin istua tököttää potkukelkan penkillä. Mulla helpompaa, kun ikää tulee lisää, jos en jossain vaiheessa jaksakaan potkia koiran vauhtia, niin ajattelin, että se voisi minun vauhdissani nauttia myös leppoisammassa vauhdissa.

Tiinuliinu, eräällä työtoverillani oli mopsi, joka inhosi lenkkeilyä, joten emäntänsä otti sen mukaan pyöräretkille. Mopsi istui ohjaustangossa olevassa korissa päässään lippalakki ja aurinkolasit sekä kaulassa milloin minkäkin värinen huivi. Olen nähnyt siitä valokuvan ja voin vakuuttaa, että se oli suupieliä nostattava näky!

Kerran näimme erään kaupan parkkipaikalla erikoisen näköisen, sivuvaunullisen moottoripyörän. Minä kun en niitä tunne, muistelisin sen olleen jokin vanha venäläinen klassikko ja meirämmiäs sitä syynäili tarkkaan. Pyörän omistaja tuli paikalle ja heille sukeutui vilkas keskustelu. Kaiken teknisen jaarittelun lisäksi mies kertoi, että hänellä on irlanninsetteri, joka kulki hänen mukanaan pyörämatkoilla. Koira istui sivuvaunussa päässään sille vartavasiten valmistettu nahkakypärä sekä suojalasit ja aina mutkissa se kallistui oikeaoppisesti ja korvat vain hulmusivat tuulessa

Kiitos kivoista jutuista. Olen lukenut niitä lähes päivittäin vaikka en ole jaksanut kommentoida.
Valmistaudun tämäntalvisen työputken viimeiseen työpäivään. On jo aikakin lopettaa, sillä olen tehnyt viime aikoina peiton alla aamuyön tunteina ahkerasti samoja hommia kun päivisin toimistossa. Onneksi päivällä työt onnistuvat paremmin.
Näistä loskaa kuivattavista pakkasista saatte kiittää minua, sillä sunnuntaina oli niin keväinen keli että aloitin pihatyöt istuttamalla jouluiset hyasintin sipulit ja vähän siemeniä kukkapenkkiin.
Toivottelen aurinkoisia ulkoilukelejä ja muutenkin mukavaa viikonloppua.

Terve teille klubinaiset
pulskat ynnä laihanlaiset!

Kuulumia kummempia
viikko ei oo mulle suonut.
Teinejäni hemmottelin
makaronilaatikolla.
Kuoroharkat alullansa.

Tampereella piipahdettiin
museoita tutkimassa:
tuttujakin maisemia
Italian Ostiasta.

Eilen sitten suunniteltiin
kera kylmän kuohuviinin
(ja IL:n ja NM:n)
josko reissulle lähettäis?

Syksylläpä tämä nähdään
mitkä hauskat meitä oottaa
tuolla maassa madjaarien
silloilla sinisen Tonavan.

Tämä aamu aurinkoinen
houkutteli ulkosalle.
Sieltä päädyin uimahalliin.
Kolmen vartin polskuttelu
teki kyllä eetvarttia.

Mutta nyt on ryhdyttävä
luvattuihin duunihommiin,
hylättävä runomitta
suuremmitta ongelmitta.

Kivaa Kalevalanpäivää ja mukavaa viikonloppua!

Voi Tiinuliinu, voisitko sä alkaa kirjoittaa runomitassa?

Minulla on ollut melko sosiaalinen viikko. Keskiviikkona ystävän mies haki lounaalle klo 13 ja noin yksitoista tuntia myöhemmin tultiin taksilla kotiin. Oli pitkä, maistuva, kosteakin lounas, mutta voi miten meillä oli hauskaa! Torstaina reippailtiin Keskuspuiston kautta Tiinuliinulle, jossa taas saatiin lounas, herkullinen sekin eikä sitä kosteuttakaan puuttunut. Tilattiin lennot lokakuuksi Budapestiin.

Tämä päivä meni kiljukaulojen koululla Isovanhempien päivää viettämässä. Poikien toisetkin isovanhemmat olivat mukana ja kun pojat olivat toivoneet Naapurinmiehenkin osallistumista, meillä olikin iso edustusjoukkue. Sukkuloimme kummankin pojan tunneilla, opiskeltiin espanjaa, köksäntunnilla kivennäisaineita, liikassa kaupunkisotaa ja äidinkielen tunnilla Tove Janssonin tuotantoa.

Koulujen loppuessa kerättiin kaikki lastenlapset kahteen autoon ja ajettiin mökille viettämään poikaviikonloppua. Arvatkaa vaan, minkä määrän tein ruokaa viidelle pojalle! Heviteini oli ällistyneen katkera, kun ovenkarmimittauksessa selvisi, että Naapurinmiehen lapsenlapsi oli puolessa vuodessa ohittanut hänet ja senttejä oli peräti neljä enemmän, pojat ovat pian 190-senttisiä!

Pian joukko jo viiletti pitkin pimeitä pihoja, fikkarit vaan vilahtelivat. Kunnes ryntäsivät sisään ja väittivät Ikerin vaistoavan lähistöllä kummituksia. Alettiin katsoa Diktaattori-elokuvaa ja pojista taisi olla kaikkein hauskinta, kun me vanhukset asiaankuuluvasti kauhistelimme muutamia uskaliaita kohtauksia. Eikä aikaakaan, kun kasvavilla nuorukaisilla oli taas nälkä ja takkamakkaraa meni monta pakettia. Iker nappasi yhden suoraan lautaselta ja sai sitten minulta melkoisen ryöpytyksen.

Yläkerrasta kuuluu vielä melkoinen meteli, yritän olla kuuntelematta. Pyysin Naapurinmiestä käymään tarkistamassa, että jokainen poika on löytänyt itselleen pedin. Mies kävi, tuli alakertaan ja sanaakaan sanomatta haki viskipullon, kaatoi paukun itselleen (mulle ei tarjonnut, kun pysyttelen aina ajokunnossa lasten ollessa täällä) ja istahti huokaisten syvään tuoliinsa. Tuumi, että älä sinä turhaan mene ylös ollenkaan, mistä päättelin, että siellä on varmaankin pienoinen sekasotku.

Mutta on nuo pojat vaan niin ihania! Mun pojat halaa Naapurinmiestä mennen tullen, eivätkä hänen poikansa ole moksiskaan, varsinkaan, kun minä pörrötän heidänkin tukkaansa, taputtelen ja rutistan ohimennessäni.