Hei Ihanaiset,

IL, tervetuloa kotimaan kamaralle! Tulipa kallis reissu, ihan sikahintaa kiskovat, toivottavasti saatte jotain takaisin. EU tasolla olisi pitänyt sopia samanaikaiset rajan sulkemiset, että ihmiset olisivat päässeet säällisesti palamaan koteihinsa. Jälkeenpäin on helppo olla viisas

Ette arvaa mitä minä olen tänään tehnyt . Olen istuttanut helmililjojen- ja tete narsissien sipuleita maahan . Sain viime keväänä systeriltä ämpärillisen niitä ja itsellänikin oli pääsiäisen jäljiltä pikku sipuleita hmmm jonkin verran . Piti viedä ne mökille ja istuttaa sinne mutta kun olivat poissa silmistä en koskaan muistanut. Syksyllä sitten tungin niitä joka puskan ja puun alle mutta kaikkia en yksinkertaisesti jaksanut istuttaa ja heitin loput sipulit lehtikompostiin, sellaiseen muoviseen, kannelliseen jossa ei ole mitään eristystä. Viikkoja sitten nakkasin sinne kuihtuneen kukkapuskan ja mitä näinkään, sipulit puskivat virheää itua. Nyt niissä oli jo pieniä kukan alkuja joten pakkohan ne oli istuttaa. Sama se tuleeko niistä jotain tai ei olipahan mukavaa puuhaa, aurinkokin paistoi.

Strömsössä näytettiin viimekuussa talvikylvöä, siinä kylläkin käytettiin lunta eristeenä ja sitä herkku täällä ei ole pahemmin näkynyt. Päätin kuitenkin kokeilla, kun on jo aika lämmintä. Läpinäkyvään kannelliseen muovilaatikkoon porataan reikiä yläreunaan, siemenet istutetaan kylvöastioihin, kastellaan, kansi kiinni ja laatikko ulos. Tuloksena pitäisi olla tanakoita taimia joita ei tarvitse karaista. Välillä pitää tuulettaa ettei tule hometta ja tietysti kastella jos viljelys uhkaa kuivua. Istuttaa voi vain sellaisia siemeniä jotka vaativat kylmäkäsittelyn. Meillä on sisällä aina liian lämmin ja taimista tulee hentoja luiroja. Saa nähdä kuinka käy, odotan innolla .

Niin ja se halvatun sekasikiö valko-ruskea rusakko on popsinut jasmiinipuskan alla olevat siniset krookukseni . Edellisille rusakoille on kelvanneet vain keltaiset krookukset. Löytyy meiltä mehukkaita voikukkiakin, söisivät niitä tai muita rikkaruohoja.

Mekin olemme miettineet aikaistettua mökille menoa, siellä kun olisi tekemistä vaikka miten paljon. Mökiltä hurauttaisi runsaassa tunnissa HUS:n hoiviin mutta vain isännällä on ajokortti eikä kovassa kuumeessa paljon ajella vaikka isännällä on kova usko itseensä ja super voimiinsa .
Pitänee pysyä täällä onhan sitä täälläkin kaiken laista tekemistä.

Pysykäähän terveinä ja reippaina!

Tervehdys

Maailma on kyllä muuttunut ainakin täällä Euroopassa tosi lyhyessa ajassa. Tiedonjano koronatilanteen kehittymisestä ja tutkimusten edistymisestä kyllä kiinnostaa - ja tietoahan löytyy. Monen mielestä liikaakin. Valitettavasti myös väärää tietoa.

Muori ei ikäihminen minusta kajahda mitenkään "loukkaavalta". Vanhus olisi ehkä vaikeampi "hyväksyä". Toisaalta helppohan se on sanoa, kun on vielä monta vuotta siihen, että pääsen (jos pääsen) ikäihmiseen ikään . Minuthan houkuteltiin aikanaan 50-kymppisten foorumista alaikäisenä tähän kuusikymppisiin Syyllinen varmaan muistaa itsekin .

Tulirumpu kiitos mökkeilytoivotuksista. Tämä mökkeilyvuosi tulee poikkeamaan aiemmista ja paljon. Tämän "eläkepäivien talonhan" rakensimme v. 2014 ja meillä on sitten "vanha mökki" ja "alppimaja", joten makuusijoja löytyy. Vanha mökki on mukava siihen, kun aikuiset lapset käyvät pariskunnittain ja ystävineenkin, niin saavat vähän omaa rauhaa - kuten mekin. Siinä on oma keittiö jne... Alppimajassa vain makuutilat. Kompostikäymälöitäkin löytyy useampi kappale. Kesäaikaan vietämme kyllä paljon illanistujaisia kesäkeittiössä aivan järven tuntumassa. Meillä on aina käynyt paljon ystäviä ja sukulaisia täällä. Tänä vuonna tilanne näyttänee erilaiselta. Kovasti pohdin, "uskallammeko" ottaa tyttären ja vävyn hauvavauvan kanssa pääsiäisenä vastaan. Toisaalta asuvat omassa mökissään ja jos säät olisivat hyvät, niin kesäkeittiössä olisi tilaa syödä välimatkaa pitäen. He voisivat ajaa suoraa päätä tänne, niin että ei tarvitsi pysähtyä mökkipaikkakunnan kaupoissakaan. Tilanne jää nyt vielä harkintaan...

Melluh ymmärrän hyvin huolesi mökkiläisten mahdollisesti tuomista koronatartunnoista. Kirjoitinhan aiheesta edellisessä viestissäni itsekin. Me emme nyt ole tyypillisiä edestakaisin reissaajia. Mehän "asumme" täällä enemmän kuin kaupunkiasunnossa. Tarkoitus oli alunperin lähteä reiluksi viikoksi käymään kaupungissa keskiviikkona, mutta koronatilanteen muuttuessa suunnitelmatkin muuttuivat. Pakko siellä on kerran käydä hakemassa lääkkeitä ja kosmetiikkaa sekä lääkkeitä. Tyhjennettävä yhden pakastimen sisältö tänne tuotavaksi ja vähän muutakin tuotavaa on.... Vielähän en tiedä, perutaanko toimenpiteeni - toivon että ei. Sitä ei kuitenkaan tehdä missään "infektiopaikassa" ja aioin käyttää Koshkoin yllyttämänä huivia kasvojen edessä sekä lisäksi hanskoja käsissä. Toinen mahdollinen olkapäähän liittyvä toimenpide ei myöskään tapahdu paikassa, jossa olisi infektiopotilaita ja edelleen kaiken varalta aion myös siellä käydessäni suojautua hyvin - en pelkästään itseni vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että en ainakaan minä olisi tuomassa virusta mökkipaikkakunnallemme. Toivotan sinulle kovasti tsemppiä poikanne kanssa. Varmasti ottaa ajoittain lujille, vaikka rakkautta olisi kuinka paljon. Aikuista on vaikeaa valvoa - kokemusta isäni, 85 v, kanssa.

Yhden kauppareissun aiomme tehdä lähes yöaikaan (24/7 auki olevassa marketissa) vähentääksemme riskiä koronasta. Heti, kun vaan on mahdollista suuntaamme auton nokan kohti mökkipaikkakuntaa (jonka aina sanon olevan ykköskotimme) pienen kiepin kautta, kun käymme tervehtimässä vanhempiani menemättä sisälle asti.
Tämän paikkakunnan johtava lääkintäihminen antoi tämän päivän Hesarissa lausunnon. Siinä ei "tyrmännyt" mökkiläisiä, joilla on talviasuttavat talot ja ovat muutenkin lähes ympäri vuoden mökillä. Luoja tietää, milloin sitten seuraavan kerran käymme kaupunkikodissamme. Tytär on luvannut hoitaa altakasteluruukuissa olevat viherkasvit kahden viikon välein.

Ihan itkettää, että emme nyt tapaa lapsiamme emmekä hauvavauvaa. Vältämme kaikkea ei pakollista lähikontaktia. Ikävä on kova, mutta puhumme päivittäin puhelimessa. Tyttären instatilillä helpotan ikävääni katselemalla videokuvaa hauvavauvasta. Tänään kyllä puhuin senkin kanssa puhelimessa .

Japena toivottavasti hieronta oli antoisa kokemus ja helpottaa välttämään hulluuden iskemistä Sinä taidat ollakin meistä ainoa, jolla on siellä paimennettavana kouluikäisiä lapsia. Ps. aivan syötävän ihana kuva naamakirjassa teidän nuoresta neidistä

Menna teillä on kyllä aikamoinen elämänmuutos, kun olette kulttuurin suurkuluttajia tämä uusi tilanne. Toivottavasti löydät jotain "korvaavaa" päivääsi. Ymmärsin, että myös kuntosalit olisivat nyt kiinni. Meillä oli tarkoitus laittaa oma jäsenyytemme jäähylle taas puoleksi vuodeksi. Normaalisti se pitäisi tehdä paikan päällä, mutta tämän tilanteen vallitessa varmasti onnistuu myös verkossa. Teini- tai uhmaikäisen isäni kanssa jatkuu yhä taistelu kaikessa rakkaudessa. Eilen oli puhetta lapsiemme kaupassa käynnistä. Isäni mielestä "lapsien" olisi pitänyt ensiksi ajaa heidän luokseen, ottaa sitten isäni auto ja ennen kaikkea S-kortti ja lähteä sitten aivan eri suuntaan - eikä ihan lähelle - kauppaan. Hän ei ole saanut vielä kasaan tarpeeksi pisteitä Toinen "kohokohta" oli, että olisi pitänyt vielä käydä torilla ostamassa aivan tiettyä limppua, jota ei saa mistään muualta. Sanoin, että käyvät kaupassa tyttären luona ja tuovat ostokset. Isä "uhkasi" sitten lähteä itse limpun ostoon Illan mittaan tuli kuitenkin järki käteen ja lopulta todettiin, että eivät tarvitse viikonlopuksi kuin leipää ja maitoa, jotka naapuri voi tuoda.

Jotain isäni on oppinut tilanteen vakavuudesta. Tänään päivällä soitti minulle äidin puhelimesta ja sanoi, että omansa oli mennyt ihan itsekseen rikki. Se oli ostettu vasta joulukuussa ja takuu tietty jäljellä. No, pakkohan oli "antaa lupa" mennä Prisman puhelinpisteeseen, jossa puhelin kyllä saatiin sitten toimimaan. Jopa puhdisti puhelimen kotiin tullessaan ohjeitteni mukaan.

Onnittelut muuten, että silmät on kunnossa

Pikseli Mennan tavoin hymyilytti kälykokemuksesi ja ymmärrän kyllä turhautuneisuutesi.

Merelle vaikka liikuntapaikat on suljettu, niin nettihän on pullollaan kotijumppaohjeita. Varmaan kaikin tavoin aktiivisena ihmisenä olet niitä jo löytänytkin.

Karmale on tämä digiaika monella tavoin hyvä. Aikuisopiskelukin sujuu sen kautta. Entinen ranskan opettaja oli laittanut naamakirjaan kuvan digiopetustilanteesta.

IL olin niiiiin helpottunut viime yönä viestistäsi.
Espanjan tilanne vaan päivä päivältä kauheampi. Sanotaan, että on uusi Italia.

Suupaltti tuo kaksivärinen rusakko tuntuu hupaisalta. Samoin täysin valkoiset metsäjänikset täällä tumman lumettoman luonnon keskellä.

Tänään katselimme ikkunasta, kun pari tikkaa hapuili kevätpuuhissa. Taisin jo aiemmin kirjoittaa minkistä, jota nyt yritämme loukuttaa. Jostain kohdista järvi on auki rannasta. Siippani laittoi tänään katiskan. Yrittää saada syöttikaloja minkkiloukkuun ja sellaiseen lohikoukkuun. Pilkkimällä ei ole saanut mitään Onneksi yksi mökkinaapuri sai eilen pieniä särkiä ja niitä siippani laittoi minkille houkutteeksi. Oli mokoma onnistunut pohjan kautta "kaivamaan" maata, niin että sai kalan napattua ilman, että joutui itse loukkuun.

Kotona käydessä on muistettava ottaa vino pino huiveja kasvosuojuksiksi. Niitä on kertynyt paljon ja viimeksi jo ajattelin, että kun pääsen konmarittamaan, niin suurin osa lähtee pois. Nyt niille onkin hyvää käyttöä. Olen Koshkoi jo kertonut ideastasi eteenpäin ja tänään illasta siitä oli maininta jo kympin uutisissa.

PS. tein muuten sellaisen "uroteon" ennen tiistain kauppareissuamme, että otin kaikki sormukseni pois. Siippanikin riisui sen yhden ainoan. Minulla on viisi sormusta, joita en ota koskaan pois - paitsi leikkauksiin mennessä on ollut pakko. Nyt ne ovat laatikossa vähän aikaa.

Voimia uuteen päivään itse kullekin omiin haasteisiinsa. Toivottavasti ennustetut aurinkoiset päivät vähän valottavat mieltäkin. Pikaista paranemista flunssaisille.

Huomenta

Juu, Merelle olet "syyllinen" (sinulla oli silloin toinen nimimerkki) ja olen sinulle ikuisesti kiitollinen . Olen saanut tätä kautta useamman ystävän ja muutaman todella läheisenkin ja paljon rakkaaksi tulleita ihmisiä, joita en ole edes fyysisesti tavannut.

Eiliseen/viimeöiseen tekstiini korjaus kuntosalien osalta. Jotenkin olimme siippani kanssa siinä uskossa, että ne olisivat suljettuina. Mutta ilmeisesti vain yksi sali on näin tehnyt. Muissa ymmärtääkseni isommat ryhmäliikuntatunnit vaan peruutettu. No, kuntosalin tiskillä meidän pitää sitten käydä.... Näinhän olemme tehneet jo monta vuotta.

Kuulin aamu-uutisissa, että Suomi on taas maailman onnellisin maa.

Nyt ainaki näissä olosuhteissa olen kiitollinen ja onnellinen. Aurinko paistaa täydeltä taivaalta eikä ole kiire minnekään. Joustsenpariskunta lensi ja "lauloi" juuri äsken edessämme.

Nyt pitää yrittää nauttia ja iloita pienistä asioista. Kohta soitamme isälleni, että tänään on tulossa siippani tilaama polttopuukuorma. Isä varmasti ilahtuu. Aurinkoisia ajatuksia ja voimia

Aurinkoista perjantai-aamua idästä.
Teillä tuntuu vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittävän varsinkin koronan takia.

Hyvä kun IL ja naapurinmies selvisivät kotisuomeen, vaikka kyllä ihmetyttää lentofirmojen härskiys käyttää hyväkseen ihmisten hädänalaista tilaa.

Kipakin on miehineen turvassa paratiisissaan, toivottavasti pääsette nauttimaan terveinä kevään edistymisestä.

Japenalla riittää haastetta lasten kotikoulun ja eristyksen takia. Neljän lapsen äitinä tiedän miten haastavaa on pysytellä kotona vilkkaitten lasten kanssa, kun ei edes koulupäivän aikana jää omaa aikaa ja lapset eivä pääse kavereiden kanssa touhuamaan.
Siinä pinna kiristyy helposti niin lapsilta kuin aikuisiltakin.

Minullakin on ollut ongelmia terveyden kanssa töiden loppumisesta alkaen. Selkä alkoi kipuilemaan ja kävin hakemasssa fyssarilta kotihoito-ohjeita viime viikolla. Kipu alkoi helpottamaan vikkon lopulla jolloin lenkkeilin jo normaalisti. Maanantaiaamuna kumartuessa iski kuietenkin sellainen kipu alaselkään että en päässyt kunnolla ylös. Kipu oli sietämättömän kova ja jouduin käymään tiistai-iltana päivystyksessä. En olisi mielelläni mennyt flunssaisten sekaan odottamaan vuoroani mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ollut. Sain piikin kipuun ja lihasten rentoutukseen sekä reseptit lihasrelaksanttin ja panacodiin joita neuvottiin ottamaan viiden päivän kuurina. Melko tuhti annos huumeita, mutta kipu helpotti ja eilen ja pääsin tekemään pienen lenkin ulkona.
Nyt olen jännittänyt sekä flunssan iskemistä että silmäleikkauksen toteutumista joka pitäisi olla reilun viikon päästä. Vielä ei ole tullut tietoa leikkauksen peruuntumisesta.

Muutenkin aika tuntuu kummalliselta kun extroverttinä olen tottunut osallistumaan monien yhdistysten toimintaan ja vapaaehtoistyöhön sekä ryhmäliikuntaan.
Nyt on kalenterista ruksattu yli kaikki tulevat tapahtumat.
Kotona tulee seurattua liikaakin uutisia koronan etenemisestä.
Ystäväpariskunta on luultavasti vielä Espanjassa, tänään pitäisi olla lento, mutta olivat vielä pari päivää sitten epävarmoja lennon toteutumisesta.
Yksi sukulainen työskentelee Italiassa Lombardian alueella ja on ollut eristyksessa kotona jo pitkään. Pystyy tekemään töitä etänä, mutta tietenkin osa töistä jää odottamaan karantteenin purkamista. Suunnittelin talvella meneväni häntä tervehtimään keväällä, mutta onneksi en ostanut lippuja, kun odotin ensin silmäleikkausta.

Nyt odotan putkimiestä kun huomasin aamulla että lavuaari vuotaa allaskaappiin. Tiiviste on hajonnut ja olisin osannut vaihtaa sen itsekkin mutta en viitsi lähteä hakemaan sitä lähikaupungista kun putkimiehellä on niitä varastossa ja huoltofirma on omalla kylällä.

Hyviä terveitä päiviä teille kaikille, pidetään huolta itsestämme ja lähimmäisistämme. Sydän, sydän, sydän...

No ohoh,
täällähän on käynyt väkeä enemmän kuin kotiostarilla ennen koronakaranteenia!

Sallinette, että kerron teille illan iloksi entisen työkaverin naapureista. Ko. rouvan päähän pälkähti pari päivää sitten, että naapurin 70+pariskunta ehkä tarvitsisi apua. Niinpä hän tipautti postiluukusta kortin, johon kirjoitti puhelinnumeronsa ja ilmoitti käyvänsä heidän puolestaan kaupassa tai apteekissa tai mitä nyt tarvittaisiinkaan.

Pian soikin puhelin: ”Ei meillä kauppa-asioita ole, mutta saataisko lainata teidän koiraa? Kun pääministeri sanoi telkkarissa että eläkeläisten ei pidä mennä kauppaan, mutta he saavat istua puistonpenkillä ja ulkoiluttaa koiraa…”

Itseäänkin eläkeläinen saa ulkoiluttaa vapaasti. Niinpä olenkin nyt ihan uppouupunut. Oltiin UK:n kanssa luontoretkellä Porkkalanniemessä, meren tuntumassa, jossa aurinko paistoi ja raikas tuuli puhalsi. Käveltiin metsäpolkuja kilometritolkulla, istuttiin kalliolle syömään eväitä ja kiikaroimaan lintuja. Kaislikosta kuului tolkuton loiskutus: siellä oli menossa särjenkutu.

Vähänpä miltei kadehdin teitä omakotiasujia, jotka saatte jo heiluttaa haravaa pihoillanne! Kevät on, ja aurinkoisten päivien lisäksi mua ilahduttaa pari Mauno Koivisto -sitaattia, jotka tuntuvat sopivan tähän(kin) tilanteeseen mitä parhaiten:

” Yleensä lähtökohta on ollut se ettei pyritä puuttumaan sellaisiin asioihin, jotka ovat omille voimille ylivoimaisia."

(ja sitten se toinen, tosi usein siteerattu)

"Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin."

Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin. Viikonloppuja! Terveyttä ja reipasta kevätmieltä!

Tuon koiran ulkoilutuksen tajusivat Espanjassakin. Sitten jotkut koiranomistajat alkoivat velottaa piskinlainasta 20,-/h. Jonka jälkeen viranomaiset vaativat, että koiran ulkoiluttajalla tulee olla omistuspaperit mukana!

Me olemme nauttineet kauniista säästä, käveltiin ja tutkittiin narsissien alkuja. Saariston pääsiäistoria ei tänä keväänä ole, mutta tuttu lampaidenkasvattaja teurastaa karitsansa juuri ennen pääsiäistä ja tuo meille tuoreita parikyljyksiä 20 kpl. Ja riisipiirakoiden tekijä leipoo meille 50 kpl ja mökkinaapuri toimittaa ne terassille maanantaina.

Tytär soittaa pari kertaa päivässä ja tarkistaa, ettei olla lähdetty mihinkään. Tietenkään ei lähdetä, ei ole mitään tarvetta. Tyttären monivuotinen siivooja oli tänään kertonut, että 80% asiakkaista on perunut siivouksensa, kun ovat kotona. Minä päätin auttaa pienyrittäjää, joten tytär vie hänet kotiini ensi viikolla, pesee parvekelasit ja ikkunat ja puhdistaa koko kodin. Hänellä on oma yritys, joten voin laittaa kotitalousvähennyksiin.

Kerronpa vielä Motskun viestistä, joka tuli Espanjaan: "anna miehen suunnitella varmuusvaraston hankinnat, jos sinä menet kauppaan ostamaan isot määrät ruokaa, niin tuot kukkia, nakkeja ja neljä perunaa!" Taitaa Motsku tuntea minut, kuten tyttärenikin, joka naureskeli, että lähettämässäni kauppalistassa oli tärkeimpänä listattu kukkia ja keksejä. No oli ostanut pikkunarsisseja ja tulppaanikimpunkin!

Tervehdys

Luin juuri siipalleni Tiinuliinun hauskan "naapuriviestin" koiran lainaamisesta Ja sitten IL:n viestin alun Espanjan tilanteesta, kun hommasta alettiin tehdä heti bisnestä. Huvitti minua kovasti tuo Motskun viestikin.

Mustikkaposki, toivottavasti saat selkäsi kuntoon. Aloita tosi varovasti ja ehkä kiertoliikkeet ovat ainakin sellaisia, joita kannattaa välttää. Oletko etämiehen luokse lähdössä? Toivon, että ystäväsi pääsivät Espanjata kotimaahan, siellähän olot vaan pahenee ja puhutaan, että Espanja on uusi Italia koronan suhteen. Italian uutisia on enää vaikea lukea, kun tuntuvat niin toivottomalta.

Eilen en lukenut iltapäivälehtiä lainkaan - paitsi hiihtokeskusosuuden. Tätini (joka on minua 5 v vanhempi ja on kuin sisko minulle) on nyt toista viikkoa Levillä. Lähtivät tänä vuonna pitkästä aikaa autolla liikenteeseen ja kuulemma hotelli Levitunturikaan ei sulje oviaan vielä perjantaina Hissit menevät kiinni ja ainakin voisi kuvitella, että myös monet ravintolat, kun väki siellä vähenee niin paljon. Kurjaa sekin, että reilut sata ortopediä on altistunut virukselle. Juuri mietin, että sillä viikolla olkapääortopedini ei ollut työpaikallaan.... Onkohan ollut Levillä . Maanantaina oli ainakin töissä, kun meillä oli puhelinkeskustelu. Näillä näkymin en ortopediä tapaa, mahdollisesti fyssarin keskiviikkoaamuna. Ja sitten se toimenpide.... Varmistuu maanantaina tuo pistos. Jos sitä ei ole, niin fyssarin kanssa pidämme vastaanoton etänä. Onneksi minulla on kaiken värisiä kuminauhoja kotona ja joitakin täällä mökillä. Kuminauhat (siis jumppa sellaiset ) on jo listalla, jota täydennän usean kerran päivässä, että muistan ottaa kaikki mahdolliset tänne mukaan. Sitähän ei tiedä, milloin seuraavaksi sitten kaupunkikodissa käymme.

Hienoa IL, että mahdollistit keikan pienyrittäjälle. Tytär on kovasti huolissaan pienyrittäjien tilanteesta. Hänen läheisin ystävänsä omistaa kimpassa toisen kanssa hääliikkeen. Liiketilat vielä tosi kalliilla alueella, eikä asiakkaita juuri näy. Yrittävät laajentaa nyt valikoimaansa - ompelevat mm verhoja ja varmaan kaikkea mahdollista. Joten, jos joku pk-seudulla tarvitsee ompelupalveluita, niin voin antaa yhteystiedot.

Lehtiä (Hesaria lukuunottamatta) en eilen lukenut, mutta telkkarista kyllä seurasin aika paljon näitä eri tiedotustilaisuuksia. Onneksi tallennettuna myös paljon muuta keveämpää, jota sitten iltasella katselen ja nukahdan sohvalle

Eilen jäälenkillä ollessamme näimme joutsenpariskunnan. Jo aamulla lentelivät ihan lähellä. Nyt olivat sitten asettautuneet kauemmaksi. Reilua viikkoa aiemmin yhdellä lenkillä ollessamme näimme toisen järven yllä joutsenia. Siippani on tällä hetkellä aamukierroksella... Tarkistaa kaksi minkkiloukkua, useamman myyräloukun ja katiskan. Toistaiseksi ei ole ollut saalista.

Sää näyttää upealta. Ulkoilutan itseäni kyllä vasta muutaman tunnin päästä, kun on vähän lämmennyt. Vielä pitää miettiä kotilistaa ja kauppalistaa. Kun ensi torstaina tulemme takaisin tänne, niin on tarkoituksena olla täällä sitten kaksi viikkoa putkeen - ikään kuin olisimme karanteenissa. Muutenkin pyrimme järjestää kauppareissujen välit pariin viikkoon. Kylmätilaa löytyy. Hassulta tuntuu, kun normaalisti täällä käy niin paljon ystäviä ja sukua. Vaikka olemme alle 70 v, yritämme omalta osaltamme pitää lähikontaktit minimissä.

Eilen viestittelin rouvan kanssa, joiden mökki on vastarannalla. Asustavat vakituisesti tätä nykyä Mikkelissä (muuttivat sinne Vantaalta) ja ovat eläkkeellä. Tulevat tänään mökille ja varmasti tapaamme toisemme ulkosalla turvavälit huomioiden.

Isäni sai eilen puukuormansa ja oli tyytyväinen. Sitten hän soitti neljän aikoihin ja oli tuohtunut. Puhelin lopetti taaaas toimintansa. Sanoi lähtevänsä ostamaan uutta puhelinta ja taistelevansa jälkikäteen korvauksista joulukuussa ostetusta puhelimesta. Onnistuin rauhoittamaan hänet - onhan heillä äidin puhelin. Myöhemmin illasta kun poikamme oli puhelimitse yhteydessä isääni, sai selville, että isäni oli painanut yhtä nappia liian pitkään ja puhelin oli mennyt kiinni . Näin olimme vähän arvanneet jo edellisellä kerralla. Nyt isäni sentään soittaa minulle ennen kuin suunnittelee lähtöä kauppaan ikään kuin kysyäkseen lupaa. Pakko vaan sinnitellä ja yrittää saada asia taottua hänen päähänsä. Poikamme oli puhunut isälleni, että ei kai halua olla syypäänä siihen, että maahan tulee ulkonaliikkumiskielto. Pääministeri juuri puhuu parhaillaan asiasta tv:ssä.

Toivotan mukavaa päivän jatkoa ja viikonloppua itse kullekin

Leppoisaa lauantaita.Täällä on aurinkoinen mutta kolea ilma.

Minä olen päässyt selkäkivuistani, kiitos vahvojen mömmöjen. Yritän Kipan ohjeiden mukaan välttää kiertoliikkeitä jottei niksahtaisi uudelleen.
Etämies tuli eilen tänne, onneksi on vielä alle 70, joten voi vielä toistaiseksi matkustaa maakunnasta toiseen. Mietittiin aamulla miten sitten tapaaminen onnistuu jos maakuntarajat suljetaan puomilla.

Ensi viikolla suunnittelimme menevämme etämiehen mökille. Sieltä olisi kaadettava ainakin yksi iso koivu. Kaataminen pitäisi saada tehtyä ennen kuin mahla alkaa virrata (koivusta siis).

Ystävät pääsivät terveinä kotiin Espanjasta. Nyt on edessä kahden viikon karanteeni. Epäilivät että metsäretket tulevat olemaan suosiossa kun kumpikaan ei viihdy sisätöissä.

Tänään meillä on ohjelmassa ainakin lenkkeilyä, ruoanlaittoa ja saunomista. Musiikin kuuntelu ja sanaristikot täyttänevät luppoajan.
Voimistellakkin pitäisi mutta ei tahdo löytyä inspiraatiota.

Hyvää viikonloppua ja leppoisaa kotoilua.

Mustikkaposki Samaa mieltä kuin Kipa, vältä kiertoliikkeitä. Minulla iski tuommoinen äkillinen kipu selkään marraskuussa ja kahteen kertaan piti kipupiikit laittaa ja sitten sain viimein ne relaksantit ja särkylääkkeet kuuriksi. Aluksi en päässyt kävelemään 50m pitemmälle, mutta pikku hiljaa matkat piteni. Fysioterapeutti sanoi, että liikkua pitää sen mitä pystyy. Ja lääkäri sanoi, ettei enempää kuin 3 km ja vauhdikkaat jumpat suositteli jättämään toistaiseksi. Niimpä jätin kevään coren pois. Jooga ja pilates jäi ja niissäkin olen varovainen kierroissa.
Samoin en uskalla nostella mitään raskasta kuten polttopuulaatikkoa.
Nyt on jo ihan normaalin oloinen tilanne, mutta edelleen varon liikkeissä.

Toivottavasti sinä pääset lyhyemmällä toipumisella kuin minä

Koronakaranteenista päivää!

Tai no eihän me oikeasti missään karanteenissa olla, mutta noudatamme UK:n kanssa kiltisti näitä nyt voimassa olevia rajoituksia. Ja ihan varmasti niitäkin, jotka ehkä tulevat voimaan myöhemmin tänään tai huomenna tai ens viikolla tai ties koska.

Mun mielestäni kotisohvalla on ihan kivaa. On tullut katsotuksi parikin sellaista leffaa, jotka ns. normaalioloissa olisivat ehkä jääneet huomiotta.

Pientä säännöstelyhenkeä taloudessamme on havaittavissa: rajoitettuun nautintaan ovat menneet punaviini (ainoastaan viikonloppuisin, varmaan hyvä maksalle ja muille sisäelimille), villalangat (kun ei yhtään tiedä kuinka kauan poikkeustilaa kestää. Lempilankakauppani ilmoitti viime viikolla myyntinsä nousseen kolmanneksella joten varmaan ne pärjää ilman minunkin asiointia) sekä irtokarkit (joita en normaalioloissa edes osta mutta ajattelin toissaviikolla että hyvähän se on noitakin varmuusvarastossa olla).

Päivittäin käydään tekemässä reipas lenkki lähimetsikössä ja samalla havainnoidaan alkavaa kevättä. Tänään nähtiin miltei kukkivia sinivuokkoja ja voitte olla varmoja, että kun kevät etenee niin yksikään korvasieni ei pääse putkahtamaan pintaan meidän huomaamatta.

Aloin ajankuluksi raivata työpöytäni ympäristöä, ja löysin muun muassa mulle kymmenen vuotta sitten kirjoitetun työtodistuksen. Tästä voinette päätellä kerrostumien syvyyden.

Savolainen sananlasku ilmaisee olotilani osuvasti: ”Hätäkös tässä, matalassa kaivossa.”

Hädättömiä päiviä myös teille muille! Klubitapaamisen siirrämme syksyyn, eikö joo? Mutta kertokaapa kuulumisia ja tunnelmia!