Terveeks taasen tyttäret!

Minäkin kaiken tämän suihkinan keskellä laitan vähän kuulumisiani. Painon suhteen ihan pientä liikehdintää on - onneksi alaspäin. Ja pienenä liike taitaa edelleenkin pysyä, koska lähden tästä 'kesälaitumille'. Onneksi vain täksi viikoksi.

Imatra ja IBBF (Imatran BigBand-festivaalit) kutsuu! Aivan ihana on mennä - toivottavasti sää pysyy inhimillisenä. Koska katujameissa on oleellisena osana myös sää. Ei sateella ole kovin kiva kuunnella musiikkia ja jammailla.

Pari päivää ihan näillä katujameilla herkuttelen ja torstai-illaksi on oikke liput varattu blues-iltaan. Nami-nami! Olo tuntuu kuin nuorella flikalla, kun ensimäisiin tansseihinsa oli lähdössä. Minä aion siis nauttia musiikin lisäksi myös hyvästä ruoasta, jäätelöstä, mansikoista ja lähes kaikista herkuista, mitä eteen tulee....

Nautintoja teille kaikille myös tällekin viikolle. Onhan kesä ja ilon aiheta on paljon!

Ja tsemppejä tähän yhteiseen asiaammekin!

Päivitystä taasen nettipimennon jälkeen. Viikonloppu vierähti Karstulassa, nyt tarttis pari päivää vapaata toipumiseen. Ei kyllä tässä iässä turnauskestävyys ole entistä luokkaa! Pari iltaa kun lipsahtaa kello 2-3 aamulla, ja päivät viettää reippaasti ulkoilmassa kisoja katsellen, ja ajaa siihen päälle vielä 800 km, niin aika rätti olo on. Mutta reissu oli kiva, kavereiden mökillä punkattiin, syötiin hyvin ja saunottiin. Ja käytiin paikallisessa parilla lasillisella lauantaina. Muut lauloi karaokea mutta minä vaan tyydyin juomaan valkkaria

Töitä riittää elokuun puoleenväliin asti, sen jälkeen taas ihmetellään. Yksi viritys tuossa vielä olisi, mutta työpaikka on melkein lentokentällä eikä etätyö ole mahdollista. Toivottavasti kesän jälkeen uusia paikkoja tulee enemmän ja löytyisi jotain mielenkiintoista.

Laihduttaminen ei oiken ota sujuakseen, toivottavasti paino pysyisi edes ennallaan vaikka varsinaista pudotusta ei tulisi. Mutta tällä mennään tällä hetkellä, ja otetaan uusi ryhtiliike kun saan motivaation kohdilleen. Siihen ei varmaan tarvittaisi muuta kuin käynti vaa'alla

Tsemppiä kaikille!

Heips taas
Onkos teidän muiden kulmilla ukkostanut? Säätiedotuksessa luvataan jatkuvasti ukkosia, mutta ei meidän kulmilla (Routio) ole juurikaan satanut tai ukkostanut. Tänään kun lähdin kävelylle 19 jälkeen niin taivas oli aika tumma ja voimakkaasti jyrisi, mutta ei siitä mitään sadetta nytkään tullut.

Mimmulle oikein mukavaa Imatran reissua.

Anni M toivottavasti jotain mukavaa työtä löytyy. Pitäisi tässä itsekkin pikkuhiljaa kunnostautua työnhaussa, voi tuo heinäkuu vaan olla aika hiljaista joka paikassa.

Tuo motivaatio (painonpudotukseen) taitaa olla yhdellä ja toisella hieman kadoksissa , mutta kun tuo suomen suvi on niin kovin lyhyt, niin pakkohan siitä on nauttia.

Tänään tuli vaihteeksi ajettua nurtsi ja sen jälkeen olikin mukava pulahtaa järveen. Uinnin jälkeen lötköttelin vähissä vaatteissa omalla pihalla riippukeinussa ja aurinkossa rupesi senverran ramasemaan, että piti ottaa pienet päikkärit. Viime yönä oli taas vähän meteliä pihassa, kun joku vieras katti kiipesi mun aidanpäälle ja oma kissa pisti luonnollisesti asian pahakseen. Toivottavasti ensi yönä on rauhallisempaa.

Tässä on viiko vasta aluillansa, mutta ajattellin olla ajoissa liikenteessä. Eli mulla on ensi viikonloppuna vieraita ja aikataulut on auki. Mimmu on imatralla joten ajattelin ehdottaa seuraavaksi "viralliseksi" treffipäiväksi
maanantai klo 18 ja paikka vaikka se torinlaidan terassi Oliver's.
Mimmulle aika sopii, mites Gourmand, Anni Manninen ja muut?

To-pe on rantajamitkin. Monena vuonna olen ollut, mutta nyt jäi lippu ostamatta. Ehkä sitä tulee käytyä jossain vaiheessa rannassa pussikaljalla, eiköhän se musiikki kuulu sinnekin.

Mukavaa viikkoa kaikille

Moikkamoi!
Joo PiBa, on mulla sitä lukiota vielä kaksi vuotta jäljellä eli vasta kakkoselle menen. Ja senjälkeen tosiaan opiskelemaan sitten sitä kemiaa.

Teidän kesäilyt vaikuttaa aika mukavalta. Pari kertaa olen Aurlahdessa ollut samaan aikaan kun melontakurssilaiset ovat lähteneet melomaan /tulleet melomasta. Oon kerran itsekin melonut ja tykkäsin tosipaljon, kateellisena vaan rannalta ruikuttelen..

Mulla on tässä pari viikkoa vaivannut ajoittainen päänsärky joka yltyy joskus jopa niin kovaksi, että meinaa jalat mennä alta kun vihlasee oikein kovaa. Lauantaina päänsärky taas iski kunnon paineena koko päässä, pienikin liike sattui ja kumartuminen oli ihan tuskaa. Sunnuntai-aamuna heräsin kuumeeseen ja su-ma yönä kuumemittari näytti huimia lukemia, 39,5 oli jossain vaiheessa.. Muuta flunssan oiretta ei olekaan kun kuume ja päänsärky. Joten eilen käväsin sitten terveyskeskuksessa ja tekivät mulle neurologisia kokeita ettei sentään aivokalvontulehdus ole, ja eipä onneksi ollutkaan, joku virus on ylähengitysteissä jyllännyt ilmeisesti ja jyllää edelleen. Kolme päivää saikkua näin viimeisen työviikon kunniaksi siis. Tänään jo vähän parempi olo, toistaiseksi kuume ei oo noussut 37,5 yläpuolelle.. Inhottaa vaan olla kipeä näin kesällä, onhan tästä jo semmonen 1,5 vuotta kun oon viimeks ollut kipeä

Ja vaa'asta on taas tullut mun vihollinen. Se ei ainakaan laske.. Jossainkohtaa paino oli 68-alkuinen ja nyt se taas näyttää niitä yli 70kg lukemia.. Onpa tässä kyllä tullut syötyäkin että ei sen puoleen.

Tsemppiä kaikille ja hyvää viikonalkua.

Muoks!
Unohdin lisätä, että tää on muuten ensimmäinen kesä varmaan ikinä kun oon käyttänyt shortseja julkisesti. Mulla on kauhean huono reisi-itsetunto koska musta tuntuu että kaikki ylimääränen ja löysä keskittyy sinne. Nytkun housujen koko on 38-luokkaa (yhdet shortsit oli 36 niissä on kyllä oikeasti valmistaja ollut löysä kokoja määrittäessä..) niin ajattelin, että luultavasti näen ne itse vaan isompana. Shortsien käyttö tuntuu aina päivän aluksi kauhean epävarmalta ja epämukavalta, mutta päivän lopussa en jaksa enää välittää. Henkilökohtainen voitto!

Huomenta ystävät!
Tänään kouluun lähdössä, ja kun nousin turhaan aiakaisin, niin ehdin tässä raapustaa tännekin pari juttua. Osaa kopiota siitä mitä kirjoitin sille toiselle puolelle.

Aamulla oli noustettava taas vaalle. Mietin kyllä eilen illalla, että mitä jos jättäisin tämän viikon punnitus väliin. Ihan vaan sielunrauhan takia Mutta ajttelin, että katsotaanpaa kuinka iso tuho on viime viikon haasteet tuoneet mukanaan. Noh, iloikseni plussaa ei tullut. Vaan uudestaan oli nyt sitten -100g viikko. Voi ei, tämä on jo minullekin liian hidasta. Kolmas viikko siis putkeen nyt 100 tiputus Mutta kai sekin on jotenkin käännettävä positiiviseksi asiakasi. Näillä samoilla viikoilla olen odottanut plussa lukema joka kerta.

Mietin jo että pidänkö ihan oikeasti kohta taukoa tässä jutussa. "Järkevä tauko" voisi olla minulla paikallaan. Sillä rentous on tällä hetkellä minulla kaukaa. Nyt stressaan painolukemia, ja sitä en ole tehnyt ennen. Vaan ajatukset ovat järkevästi pysyneet siinä muutoksessa ja ajatuksessa että kestää sen ajan mikä kestää ja katsotaan sitten mikä on se paino mihin haluan pysähtyä.
Oi PiBa, sinä etenet kuin kone!!! On kyllä ihailtavaa, en voi muuta sanoa! Mutta muistuttaa minua myös hyvällä tavalla siitä, etten vielä itse ole päässyt tavoitteeseeni!
En kuitenkaan ihan vielä päädy taukoon. Katsotaan nyt kun elämän normaali rutiini palaa, että miltä se sitten taas lähtee rullaamaan. Toisin nämä silmäpussit oli yksi asia mitkä ehtisin jo lomani aikana unohtaa Hitto ei edes viikko ollut takaisin töissä, ja silmäpussit siinä jo asettuva jo oikein mukavaksi.... uuten töhin paluussa, ei mitään ongelmaa.... Oikeassa olet PiBa, minä tykkään työstäni, ja itse asiassa työnteosta ylipäätänsä. Joku luonnevika vissin sekin Vanhempani ovat ihanasti onnistuneet kasvattamaan minut niin, että työnteko on asia minkä en kysenalaista laisinkaan. On itsestään selvyys, mistä voi parhaimmillaan nauttiakin

Huoh, minun taisteluuni olette joutuneet seuraamaan jo jonkin aikaa. Juttu mennyt kuitenkin jotenkin vielä hankalammaksi, kun olen niin nopeasti tottunut tähän pienempään painoon. Tämä kun tuntuu niin paljon enemmän tutulta kun toi lähtötilanne. Mihin omaa identiteettini ei oikeastaan ikinä päässyt kiinni Joten näen tääs kaikki läskit, ja näen itseäni taas niin isolta. Ja tiedän tyynen rauhallisesti, että ainakin 10kg on kerta kaikkeaan vaan vielä tiputettavaa. Ongelmia tai ei, tästä on päästettävä yli, niin että se toteutuu. Oi näitä aivoja. Just kun jo rauhallisesti rannalla totesin, että minähän sulaudun siihen joukkoon vallan mainiosti! Oi jos muuten olisi miesten aivot!! Siinähän rannalla iso osa miehistä patsastelee kuin rantaleijonia, eivätkä he ollenkaan huomaavat, että heidän lihakset on suurin osin läskiä, ja kaljamahaa on kaukaa pyykkilaudasta. Mutta näkevät itseään eri valossa. MIksi me naiset eivät ikinä opitaan tällaista ihanaa itselleen valehtelua sielunrauhan takia!!!

Tsemppiä Anni Manninen ja PiBa työhakuun! Se on raskasta touhua, mutta palkitsee onneksi myös!!

Ja mimmu1 nauti musiikki-matkasta Se on sielulle kuin ruokaa!!! Tämäkin muistutus siitä että on aikaa että itse olen tehnyt vastaavaa...

vvenski, ONNEA shortsien pitämisestä!!!!!! Ymmärään sen voiton niiiiin hyvin, että nytkin nousee iho ihan kananlihalle Se on semmoista niin ihanaa itsensä voittamista, ettei meinaa pysyä nahoissaan Itsevarmasti ja rohkeasti vaan eteenpäin!!!

TSEMPPIÄ kaikille, varsinkin heille kenellä nyt touhu on haastavaa. Tiedän nyt turhaankin hyvin miltä se projektin tökkiminen tuntuu.
Toisin PiBa en näkisin asian niin että minulla on motivaation kanssa ongelmia. Tavoitteeni ovat selvät. Tässä vaan nyt on vähän haastavampaa vaihetta Minulla kun on vaan tällaiset monimutkaiset aivot Ei tarvitse kuitenkaan pelätä että jään porukasta pois tai lopetan "koko paskan" 10kg minun on vielä tiputettava, sen olen rauhallisesti sopinut itseäni kanssa. Sen aioin tehdä, missä ajassa se tapahtuu, en toisin osaa sanoa. KK edistymissivuilla puhutaan 28viikoista. Siihen minä nauran iroonisesti Mutta vaikka veisikin vuoden, niin kokonaisuus perspektiivissä se on lyhyt aikaa, sillä se painonhallintaa tulee viemään minulta huomattavan paljon enemmän aikaa, ellei loppu elämää jos en ikinä pääse autopilot vaiheeseen sen kanssa.... Joten vaikeita vaiheita on tulevaisuudessakin tiedossa. Ja senkin joudun hyväksymään!! Joten mukana pysyn

Treffit siirretty maanantaille on ok. Minun puolestani voidaan siirtää sitä päivää aina tarpeiden mukaan. En toisin vielä pysty sanomaan, että pääsenkö itse paikalle nyt tulevana maanantaina. Ilmoittelen siis myöhemmin

Ja PiBa haluaa pienemmät rinnat. Vai niin. Minä taas olen siitä yllättynyt. Ja joo daisarit ei ole ihan lempi sana joten minä puhun rinnoista. Niin kuin mimmu1:kin Sehän tuli tässä kesällä hauskasti esiin .

Minä olen niin tottunut että olen tällaista kurvikkaampaa sorttia, etten voisi ajatellakaan että miltäs se tuntuisi jos rinnat kutistuisi minimiin. Saisin varmaan hermoromahduksen Vain silloin kun pitää napata jotain sohvan alta, ja jään puolessa välissä rinnoista kiinni enkä oikein pääse eteen enkä taakse, niin mietin, että olisiko elämää helpompaa pienemmällä
Sen verran olen itse kuitenkin kiitollinen että rinnat ovat pienentyneet että "ne mahtuvat rintakehänalueen sisään, ilman että ne paianutuvat kovasti yhteen". Ei enää ole yhtä hikistä kuin ennen ja on vihdoin mahdollista saada rintaliivejä, mitkä istuvat rintojen väliin rintakehää vasten koko matkan, ilman että ne työntävät rinnat juuri rintakehänalueen ulkopuolelle.
MInulle rintava olemus, on niin tärkeätä (joo sanokaa vaan että olen pinnallinen bimbo ) Että ellei minä tietäisin että minulla on ns mastopaattiset rinnat (eli normaalia enempää rintakudosta) en varmaan uskaltaisi edes laihduttaa siihen tavoitepainooni. Sillä pelkäisin ettei olisi enää mitään jäljellä.
Minun kohdallani se vaan on niin, että osaa minun naisellisuuttani istuu valitettavasti rinnoissani. Ja jos ne hävisivät, olisin naisellisuuden identiteetin kannalta varmaan todella hämilläni...ainakin jonkin aikaa.

Kaikkea minäkin menin myöntämään
Tähän on jo vaarallisella tavalla tottunut....että me treffeillämme puhutaan ihan mistä vaan, ja mitään ei ole liian noloa tai henkilökohtaista

Hellurei! Taas minä kirjoitan, tästä taitaa tulla Gourmandin oma "sivu"

Näillä näkymin pääsen huomenna vertaistuki-treffeille! Kuka muu PiBan lisäksi on tulossa?
Valmistautukaa kuitenkin paniikki-tyttöön. Sillä tällä tytöllä tutisee jo jalat, että tähänkö tää homma nyt sitten jäi Että Pitääkö nyt sitten ottaa pidempi "tasaus-vaihe"....
Avauduin jo kunnolla sinne toiselle ketjulle, joten tähän nyt lyhennetty versio...

Nälkä ja mieliteot ovat nimittäin vaan pahentuneet ja pahentuneet. Tällä viikolla olen nyt sitten syönyt niin paljon kuin aivot ovat vaatineet. Rantajameilla sitten 3 päivää, joten loppuviikolla järkyttävät kcal lukemat päiväkirjassa
Noh, varovainen toive, nyt että sain "kuolen-nälkään-aivo-paniikkia" pysäytetty. Kun tänään ei enää ollut nälkää, eikä mielitekoja, eikä jatkuvasti levoton olo. Mutta nyt kyllä pelottaa. Kun tämä ei ole jumi-vaihetta eikä motivaation puutetta Että jatkuuko sitten kuitenkin huomenna...

Heipsan kaikille
Ehkä se nyt Gourmand helpottaa, kun olet pari päivää vetänyt urakalla. Mulla ei ole nälkää, mutta huomaan, että jos suunnittelu jää puolitiehen, eli nautitut kalorit tulevat jostakin höhästä, niin mielihalut iltaa kohti kyllä lisääntyvät
Perjantaina kun oli jo vähän vierasvaraa hankittuna, niin pakkohan se oli mussata illalla, kun teki mieli ja tosiaan päiväruuat olivat enemmän hiilihydraatteja ja vähemmän protskua, kun yleensä.
Eli minä joka yleensä syön sen n. 1500 ja olen ihan ok, niin perjantaina meni arviolta noin 2000 kcal lauantaina ainakin 3000 ja tällähetkellä ollaan taas 2000 kalorin päivävauhdissa.
Ja sit kun syö jonkun päivän huonosti, niin sen rytmin löytämiseen menee taas pari päivää. saa nähdä ehdinkö rytmiin nyt ollenkaan, kun ens viikonlopuksi on myös syömäjäiset tiedossa.

Mutta näemme huomenna ja paikkahan oli Oliver's terassi siinä torinlaidassa ja aika klo 18.00.

Näillä näkymin olen tulossa - vien kissamiähen hammashuoltoon, ja tuun sitten istuksimaan siksi aikaa kun hammaskivet saa kyytiä

Heipsis!

Festarit ohitse ja lauantaina illalla palasin kotiin. Ja onpahan paksu olo. Tuli syötyä kaikenlaista 'moskaa' ja herkkua. Ja skumppaakin skoolattiin ihan reilusti.

Tuleva viikko menee varmasti tasapainoiluun, kun yritän saada tätä turvonnutta minää entiselleen...

Minä myös olen tulossa huomenna maanantaina siihen tapaamiseen. Joskos te saisitte minuun taottua 'järkeä'.

Tiistaista lähtien sitten mökkeilen ja metsäilen... Jos vaikka mustikoita keräisin ja lakkoja... Miniä kävi jo tänään ensimmäiset noukkimassa suoltani, joten minulle sitten seuraava satsi. Nami.

Huomiseen siis ystävät!

Ja ihan kaikille hirmuisesti tsemppiä edelleen etenemiseen!