Yhdyn edelliseen
Kävin lukemassa sinun "jaarittelujasi" ja hoksasin, että olet siellä jossain vaiheessa muutamana päivänä pystynytkin syömään sen 1500 kcal En löytänyt aloituspainoa, enkä mitään mistä kävisi ilmi kuinka nopeaa vauhtia laihdut noin vähillä kaloreilla
Sillä ajattelin, josko sinunkin paino olisi jossain vaiheessa meinannut nousta ja paniikki syömisen vähentämiseen on tullut siitä Tai toinen vaihtoehto, että paino laskee, mutta mielestäsi liian hitaasti ja pyrit saamaan tiedostamattasi syömishäiriösi takaisin

Säästöliekkihän noilla kaloreilla väistämättä tulee ( on kai tullut jo ), eikä se ole hyvä painonpudotuksenkaan kannalta. Puhumattakaan voinnista, sinulla on nyt tarpeeksia vaikeuksia sen kipeän kätesi kanssa, että sinuna keskittyisiin muuten sekä fyysiseen, että psyykkiseen hyvinvointiin
"Hyvä ruoka, parempi mieli"

torstaina, 13. marraskuuta 2008 klo 14:47 lode kirjoitti::

Minusta sinulla betzy tärkeintä olisi nostaa kalorimäärää ja uskaltaa kokeilla useamman viikon mitä tapahtuu, tiedän, että lihomisen pelossa tuo on äärimmäisen vaikeaa, mutta minusta tuntuu, että se on ainoa tie pysyviin muutoksiin

Ei voi sanoa muuta, kun että olet aivan oikeassa!

Kyllähän mä tiedän, ettei tää järkevää ole, vaikka päivät vaan käytännössä makaankin kotona.. Kummasti se syömishäiriöpeikko vaan on palannut takaisin mukaan elämään entistä vahvempana (ikinä siitä siis eroon ole vielä edes täysin päässyt) mitä kauemmin tää saikku on jatkunut (tällä hetkellä siis vähän vajaa 8kk)

Päivi The Pullukka:Se 1500kcal on tainnut olla aina silloin tällöin suuri tavoite seuraavalle päivälle, mutta ei oo tainnut kyllä onistua... paitsi toisinaan viikonloppuisin mennyt kyllä ylikin - alkoholin avulla...

Ite en omista vakaa, joten painon pudotusta en niin tarkkaan pysty seuraamaan. Nyt käsileikkauksen jälkeen, eli noin 5vkon aikana oon tainnut laihtua n.2kg (ja ne on kylä tainnut lähteä juurikin pelkästä lihaksesta tällä syömisellä )

Leikkausta ennen söin arviolta noin 1200kcal/päivä ja liikuin huomattavasti vielä enemmän, mutta paino ei pudonnut ollenkaan... Ja sitten vielä, että syömishäiriöstähän mä en ikinä ole täysin eroon päässyt, hetkittäin meni tossa vähän paremmin, mutta sitten kun saikku vaan jatku ja jatku ja liikuntaakin joutu vähentämään niin kyllähän se taas lähti huonompaan suuntaan..

Itse asiassa mä voin ihan hyvin näillä energiamäärillä, että kai se kertoo juuri siitä säästäliekistä, eli elimistö on sopeutunut tähän keskimäärin 800-1100 päivittäisiin kalorimääriin.. Ilman liikuntaa vajetta tulee yleensä sellanen n. 700kcal/päivä, vaikka klubi suositteli vajetta, joka olisi pikkasen päälle 300 (ja siinä siis pitäisi olla jo liikunnatkin mukana)... Toki noi bile-illat vähän vähentää sitä viikottaista vajetta, mutta taitaa ne viikottaisetkin vajeet silti jäädä aika suuriksi... Ja nyt kun sain kipsin pois kädestä ja päässyt taas liikkumaan, niin vajeet sitten on tainnut vähän vielä suurentuakin...

Kai tästä pitäisi sitten vaan yrittää uskaltaa nostaa niitä kalorimääriä.. APUAH Mutta en mä kyllä halua näinkään elää loppuelämääni.. Tähän on tuhraantunut jo sellaset reilu 8 vuotta mun elämästäni.. vaikka nyt meneekin jo HUOMATTAVASTI paremmin... Olishan se kiva välillä voida syödä avokin kanssa samaa ruokaakin ...

Suuri kiitos teille -Lode ja Päivi The Pullukka- kommenteistanne, sain taas vähän ajattelemisen aihetta!!

No hyvä, ettet loukkaantunut ja alat jo heti järjellä ajattelemaan
Oletko lukenut tuota APUA!!-ketjua
Tuommoiseen tilanteeseenpa ei oikeastaan enää voi sanoa mitään
( "paino nyt 45 ja olen 170 pitkä" )

Eipä ole paljoa lisättävää Loden ja Päivin nostamiin teeseihin.

Taustallasi Betzy sinun olisi nyt aluksi saatava ne kalorit ja syömiskäyttäytyminen kohdalleen tai ainakin parempaan päin. Ne tän homman kuitenkin ratkaisee ensin ja laatutekijät sitten tuunaa sitä perässä.

Ettei vaan kävisi niin, että yrität ratkoa asiaa pikkujutuilla eli vaihtelemalla vähän energiaprosentteja sinne sun tänne ja kalorit ei muutu miksikään. Se ei ratkaise pidemmän päälle mitään. Eikä kyllä lyhykäisestikään.

Yleiskommenttina Loden huomio sekä vähähiilihydraattisuudesta - ja rasvaisuudesta on sellainen jota aika monen kannattaa varoa. Jos on aiemmin vähän rasvakammon tynkää ajatuksissa niin pitää varoa ettei vähähiilihydraattisuudesta enää muodostu vähärasvainen. Olo tulee muuten olemaan varsin huono jossain vaiheessa ja aineenvaihdunta tulee menemään aika sekaisin.

tota... lueskelin tossa noita viestejä ja tulin miettineeksi, että pitisiköhän syödä enemmän...? Paino 101, pituus 172 ja viikko takana tätä "rääkkiä". Alle 1000 kalorii syön melkeen joka päivä ja 6 kertaa viikos tunnin sauvakävely lenkki reipasta vauhtia. Joinakin päivinä kaikki pallurat silti vihreenä, vaikken syö edes lämmintä ruokaa joka päivä... Mikä olis fiksuin tapa siis syödä? Ois hyvä, et alkuun sais pudotettua painoo vähän nopeemmin (mitä yritän), et sit innostais jatkamaan, koska siihen mulla yleensä into lopahtaa, kun paino putoo niin hitaasti, koska sitä on niiiiiiiin paljon liikaa!!!! Kiitos niistä kiloista neljälle ihanalle muksulle!!! Kerro oi suuri guru!!! kiitos ihanasta klubista!

Manniska: mitäs jos hakisit sitä intoa sitä kautta, että parempi syöminen saa olon tuntumaan paremmalta? Itse ainakin tuollaisella rääkillä ihan varmasti retkahtaisin ennemmin tai myöhemmin ja sinulla jää painosi ja liikkumisesi huomioon ottaen niin iso vaje, etä elimistö ottaa kyllä korkojen kera takaisin sen minkä nyt siltä riistät. Toiseksi nopea painonpudotus vie enemmän kuin hidas pudotus=maltillinen kalorivaje rasvatonta kudosta, jota ei kannata menettää. Optimaalisintahan on pudottaa ne kilot nimenomaan rasvakudoksesta ei lihaksesta. Lihasmassa pitää yllä aineevaihduntaa ja keho kuluttaa enemmän ja toisaalta kroppa jossa painoa on pudotettu rasvatonta kudosta vaalien näyttää hoikemmalta kuin vastaavasti kitukuurilla aikaansaatu kiloissa samansuuruinen pudotus.
Eli minun mielestäni sinun tulisi syödä niinkuin kiloklubissa sinun kohdallasi suositellaan ja mittanauhaa kannattaa käyttää painonpudotuksen arviointiin. Tsemppiä

Kuule, Manniska. Aiotko olla ilman lämmintä ruokaa lopun ikääsi? Eppuja lainatakseni "elät tolloillen", anteeksi nyt vaan.

Meitsi on samanpituinen, mutta painan 30 kiloa vähemmän. Eli käytän ihan pelkkään lämmitykseen ja kävelemiseen paljon vähemmän energiaa kuin sinä. Olen nyt viiden kiloklubiviikkoni aikana syönyt kaksi lämmintä ateriaa päivässä (ennen vain yhden), ja muut sapuskat siihen päälle. Tällä suositusvajeella minun kokoiseni (ja ikäiseni) nolla-arkiaktiivinen syö 1600-1700 kcal / pvä vähän liikkumisista riippuen. Paino on pudonnut keskiarvoisesti kilon viikossa (pelottavan nopeaa) ja vyötäröltä on tippunut kahdeksan senttiä (järkyttävä muutos).

Jos jatkaisin tällä vajeella, olisin kevättalvella alipainoinen entisen lievän ylipainoni sijaan! Jos pääset puoleen minun alkutahdistani (liikut muuten enemmän kuin minä, sen lisäksi siis, että kulutuksesi on väkisin suurempi painoerostamme johtuen), olet normaalipainossa alta vuoden? Vai mitä edistymissivun laskuri sinulle sanoo?

Tiedän, ettei kannata vertailla, yksilöitä kun ollaan. Mutta kun kitudieettisi kuulostaa niin päättömältä, sori suuresti. Milloin ajattelit aloittaa painonhallinnan? Jojotettuasi ensin n kiloa kitumalla? Entä jos armahtaisit itseäsi, ja unohtaisit koko laihduttamisen? Aloittaisit vaan opiskelun, ihmettelemisen. Sen miettimisen, miten voit nauttia ruuasta ja syömisestä, ja laihtua siinä sivussa vuodessa suunnilleen normaalipainoon! Ei paha diili?

Toivottavasti et nyt suuttunut kamalasti, mutta tunsin tarvetta herätellä vähän, koska mielestäni olet pahoinpidellyt itseäsi viikon. Ja se tuntuu kamalan pahalta!

Tota just meinasin... Kiitti kaverit tuesta. Taidanpa alottaa alusta koko jutun. Siis tulee vaan jotenki ihan huono omatunto kun syön... EIKÖ OLE HULLUA!!?? Kuitenki tiedän, että tarttis syödä. Ei se määrä, vaan laatu, tai siis tässä tapauksessa sekä määrä, että laatu! Alotan uudestaan heti huomenna. P.S. Paino kyl pudonnu 2 kg maanantaista...

Ei ollenkaan hullua, vaan ihan loogista Mitä enemmän paino nousee ja vyötärö isonee, ni sitä enemmän alkaa karsimaan sitä sieltä ja tätä täältä, potee huonoa omaa tuntoa joka suupalasta Lopulta ei uskalla syödä mitään ja silloin se ruokavalio vasta epäterveellinen onkin Minäkin näin 39 vuotiaana opettelen uudestaan syömään

Kukas se olikaan, kun kertoi jonkun viisaan sanoneen, että pahinta, mitä ihminen voi itselleen tehdä tupakoinnin ohella, on laihduttaa lihakset pois. Eli hyvä Manniska, kun otat uuden alun ja rupeat toimimaan suositusten mukaan. Nimittäin mitä iloa siitä nopeasta painonpudotuksesta on, jos se on suurelta osaltaan lihasta. Sen jälkeen energiankulutus vähenee ja kun painoa tulee, se onkin sitten rasvaa. Eli silleen mennään ojasta allikkoon. Sinuna en siis iloitsisi kovin suuresta painonpudotusvauhdista, ellei ole aivan alkuvaihe, jolloin lähtee nesteet.