Voi prkl
Puol kiloo on taas tullut takas. Ja miinuskaloreilla mennään koko ajan. Syön 1500-1700Kcal päivässä. Tää on kyl ihan syvältä kun mikään ei onnistu!!!

Moi, Smsa!

Ota rennosti, kyllä se siitä!

Lohdutukseksesi voin kertoa, että kun minä uskaltauduin punnitsemaan itseni tänä aamuna, että tiedän paljonko paino on noussut tän flunssan aikana, niin eipä ollut yllätys, kun vaaka kertoi armotta painoa tulleen lisää viime perjantaista +1,9 kg!!

Tämän olin tieten tahtoen hankkinut itselleni, kun olen kohta kaksi viikkoa potenut flunssaa (ja loppua ei näy!) ja antanut itselleni luvan syödä ylimääräistä. Ostin jopa yksi päivä perhepitsan Raxista kolmelle hengelle, mutta itse söin kyllä siitä 4 palaa ja muut 2! Olen lisäksi syönyt karkkia ja kovasti pähkinöitä! Eilen humahti suolattuja chashewpähkinöitä ihan 100 g, huh,huh!

No, ennenkin minulle on sattunut tällaista, mutta aina olen saanut takaisin tulleet pois parissa viikossa ja vähän lisääkin, niin luotan nyt siihen , että saan ne nytkin pois. Flunssassa vaan antaa itselle luvan kaikkeen! En tiedä miksi. Näin se vaan on minun kohdallani. TOINEN FLUNSSA MENOSSA.

Sun tapauksessa voi kyllä olla, että sun miinuskalorit on liikaa! Kokeilepa, jos miinuskalorit ois vain -1000 kcal! Taidat siis syödä mielestäni liian vähän. Tsemppiä! Minulle ohjelma antaa suositelluiksi miinuskaloreiksi n. -1020 kcal, mutta yleensä ne on jotain 500 - 900 kcal ja silti laihdun, paitsi tällaisessa poikkeustapauksessa, jossa kulutetut kalorit on jopa +-0!!! .. ja kun en pysty harrastamaan allasjumppaa,niin paino nousee. Onneksi sentään tulee arkiliikuntaa 30 - 60 min per päivä.

Heippa vaan teille ihanta klubilaiset.! Tästä Michelin Mummosta ei ole viellä päästy eroon.Tappelen mun kilojeni kanssa niinkuin tekin ja minulle tuli tässä nyt lisää taas kiloja kun sain kortisonia mun ms tautiini.Kodin ja neuro osaston välillä on ajeltu rallia. Nyt en pysty kunnolla enään liikkumaan ja olen todella onneton kun pyörin 72-73 välillä.En tiedä miten pieniä määriä pitäisi suuhunsa laittaa ettei tulisi näitä kiloja.Ennen sairastumista painoin 60kg ja olo oli kuin kejukaisen.
Syön kromia se on kyllä pitänyt makean himon poissa.Nyt tuntuu todella raskaalta ja tekisin mitä vaan jos tietäisin että saisin pois parikin kiloa.
Hedelmiä syön ja vihanneksia.Illalla tahdon viilin ja luulen että se 2dl mysliä antaa minulle ne lisäkilot.
Olen ajatellut mennä testaamaan kehon rasva ja lihas procentin.Nyt on sellainen laite joka mittaa kehon koostumus analyysin ja se maksaa 30 euroa.Jumppari sanoi minulle että minulla ei ole paljon rasvaa vaan lihasta.Mene ja tiedä.!!
Olen ainakin mukana ja vaikka jätin pois hiilarit niin ei kyllä tehonnut kuin alussa ja sitten loppui kuin seinään.
Ruoa päiväkirjan kun näytin ravitsemus terapeutille niin hän sanoi että syön liian vähän.Mistä niitä kilot tulle jos syö liian vähän?Kun ei pääse liikkumaan niin siinä se koko ongelma on.
Tsemppiä teille ja puhalletaan samaan hiileen niin kyllä se tästä.

Alhaisilla kalorimäärillähän on tuo säästöliekki-ilmiö ongelma, josta on kyllä erilaisia mielipiteitä kirjallisuudessa mutta täällä ja muuallakin kyllä niin paljon asiasta kokemusta, että lienee ihan tosijutusta kyse. Itsekin sairastan nyt ja pitkäkestoinen vaiva, liikkumiset ihan minimissä kun ei kipuen takia pysty ja laihtuminen tosiaankin junnaa eikä etene tällä hetkellä mihinkään. Lihaskudos varmaan jälleen hävikissä, koska en saa pidettyä liikkumista yllä vaikka yritänkin tehdä jotain silloin kun pystyy, nyt vaan ei ole paljon pystynyt. Aineenvaihduntaanhan tuo liikkumattomuus vaikuttaa muutenkin. Lisäksi kun suosituskalorit on muutenkin niin pienet, niin niiden mukaan syödessä ilman liikuntaa ei vajeita jää kuin parisataa hassua kilokaloria.

Pakko on vahtia kaloreita ja tarkasti, minullakin ongelmana sallia itselleni enemmän herkkuja kun on vaikeaa, joten herkkua on nyt mennyt mutta olen saanut pidettyä onneksi kalorit miinuksilla, muutaman kerran mennyt nollille. Mutta kun on pitkäkestoinen vaiva, pakko vaan purra hammasta.

Mummolle isot tsempitykset. Liikkumattomuus ja kortisonilääke on melkoinen yhdistelmä, yrittää kannattaa mutta ei ruoskia itseään koska painon laskusuuntaan saaminen on todella hankalaa tuollaisessa tilanteessa. Itsellänikin painoa nostava lääkitys, mutta nostaa sitä onneksi vain vähän eikä mitään verrattuna kortisoniin. Kipulääkityksen aiheuttama jatkuva ummetus näkyy varmaan painossa enemmän, kuin tuo varsinaisen lääkityksen aiheuttama turvotus.... Myslissä kyllä on reippaasti kaloreita, mutta jos kalorit ei muuten mene yli niin ei se yksin mitään selitä. Kortisoni vaikuttaa kyllä elimistössä niin moneen asiaan, että oikeasti saa olla aika guru jos isommilla annoksilla ei lähde paino nousuun. Toivottavasti pääset lääkkeestä jossain välissä eroon tai mahd. pienille annoksille mummo ja muutenkin taudin rauhalliseen vaiheeseen.

Meninpäs sairauskeskeiseksi. Mutta no, se on kyllä itsellä aika selvästi takana tässä, että paino ei putoa. Ei auta ku elää (ja pikkasen valittaa, nyt lopetan senkin).

Olin tosi onnellinen kun luin näitä viestejä. Itse aloitin kolme viikkoa sitten ja ekat pari viikkoa meni niin, ettei painosta lähtenyt yhtään. Vyötäröstä kyllä 5 cm 2 viikossa. Sitten luin näitä viestejä ja oli tosi helpottavaa huomata että toisillakin samanlaisia "ongelmia". Motivaatiokin pysyi yllä. Ja tänään aamulla vihdoin vaa'allakin oli syytä iloon, paino 71,2 ja 72 lähdettiin. Nyt lähti sitten se painokin putoomaan. Ja vyötäröstäkin oli lähtenyt vielä 1cm.

Olen tässä elänyt kahta jaksoa syömisen kannalta. Toisessa jaksossa syön lähes päivittäin roskaruokaa ja lukemat pyörii 1600-2200kcal (joskus enemmänkin). Rasvaa liikaa, kuituja liian vähän. Toinen jakso taas on ihanteellinen, kaikkia suositusten mukaisesti. Vaje tosin n. 700-1000. Tiedän ettei tämä sovi.

Nyt mietinkin, että onko tässä kenties syy painon jämähdykseen? En liho, mutten myöskään laihdu. Tarkoitan siis, että jos ns. ahmintajaksosta on yli kuukausikin, niin silti ei mitään muutosta suuntaan taikka toiseen. Pitäisikö vaan tyytyä kohtaloonsa ja syödä enemmän ja elää toivossa ettei sitten enää tee mieli ahmia?

Jos joku keksii miten pääsen eroon tästä jumituksesta, niin kiitoksia. En uskalla syödä enemmän (ironista ottaen huomioon ahmintajaksot!) ja myös vähäisempi määrä tuntuu hiukan nurinkuriselta.

Mahtaakohan nuo ahmintajaksot johtua juurikin liian suurista vajeista noiden "terveysjaksojen" aikana?

Mitä jos karsisit vähän vaatimustasoa, ja päättäisit panostaa ensin alkuun vain yhteen asiaan? Esimerkiksi ruokavalion terveellisyyteen, mutta ei painonpudotukseen? Eli siis vihreiden pallojen metsästystä ilman vajeita? Ja sitten kun ruokailut tuntuisi olevan paremmassa hallinnassa, ilman että niitä ahmimiskausia tulee, alat vasta pudottamaa kaloreita ja kerryttämään niitä vajeita...

Tai sitten noilla terveysjaksoilla nostat kalorimääriä suositusten tasolle "pakolla", esimerkiksi pähkinöitä syömällä. Koska useinhan ahminta johtuu juuri nälästä.... Ja jos kerrytätä sitä nälkää päivätolkulla, niin sitten taas syöt päivätolkulla. Keho ei usko että sitä ravintoa saa riittävästi normaalilla syömisellä, jos olet kiusannut sitä kehoasi ihan mielettömillä kalorivajeilla...

perjantaina, 11. joulukuuta 2009 klo 08:47 dech kirjoitti::
Mahtaakohan nuo ahmintajaksot johtua juurikin liian suurista vajeista noiden "terveysjaksojen" aikana?

Tai sitten noilla terveysjaksoilla nostat kalorimääriä suositusten tasolle "pakolla", esimerkiksi pähkinöitä syömällä. Koska useinhan ahminta johtuu juuri nälästä.... Ja jos kerrytätä sitä nälkää päivätolkulla, niin sitten taas syöt päivätolkulla. Keho ei usko että sitä ravintoa saa riittävästi normaalilla syömisellä, jos olet kiusannut sitä kehoasi ihan mielettömillä kalorivajeilla...

Olen samaa mieltä dech´in kanssa.

Ite olen pohtinut samaa. Toisaalta pelkään etten oikeasti syö niin vähän kuin merkitsen (punnitsen kyllä kaiken aina, joten näin ei pitäisi olla). Joulun aikana nyt se sit nähdään, koska silloin syön takuuvarmasti enemmän kuin normaalisti. Pitää vaan kattoa ettei sitten syö ihan liikaa, lähinnä siis tuon leivonnaispuolen hillintä. Kuinkakohan pian näen, että johtuuko junnaus liian suuresta vajeesta? Joulupyhät eivät taida riittää ihan sen selvittämiseen?

Olen ihmitellyt tässä viimeisen puolen vuoden ajan painoani... Elämäntapaani en ole muuttanut,en syömisiä, juomisia, liikuntaa jne... mutta paino nousi kerralla kuukaudessa 5 kiloa. ja nyt noussut vielä pari kiloa lisää. Sen jälkeen se on pysynyt 4 -5 kuukautta siinä samassa..
mistä johtui tämä yhtä äkkinäinen painonnousuni? Lääkäri ei osannut sanoa selitystä.. nyt se on kuitenkin pysynyt, mutta vaikka näyttääsiltä etä olen hoikistunut niin kiloja on tullut vain lisää

ei mua muuten ne kilot haittaa ku numeroina.. en näe kuitenkaan itseäni sillee et oisin lihonnut xD mutta luku häiritsee.

Nyt yritän taas hitaasti saada kilojani putoaamaan, mutta se on ollut äärimmäisen vaikeaa. onko täällä ketään jolla kilot on lähtenyt tosi hitaasti? sain 1 1/2 vuodessa reilu 10 kiloa pois. mutta nekään ei lähtenyt mitenkään vauhdilla. tuntuu että menee aineki 3kk että edes pari kiloaa näyttää pudonneen...?

Kilpirauhas arvoni varmasti vaikuttaa hiukan tähän, niissä oli pienii poikkeuksia.. mutta ei niin pahoja etten lääkitystä saa.

Kertokaa omia kokemuksia, mistä luulette että painosi ei ole pudonnut?