Liitynpä vihdoin tänne mukaan Olen 162 cm pitkä ja painoa tänä aamuna 61,5 kg. Aloitin "terveelliset elämäntavat" projektini 3 viikkoa sitten, jolloin painoa oli 64 kg. Eli vauhti on ehkä vähän turhankin nopea? Hyvänä alkusysäyksenä toimi tämä sivusto jonka ihan sattumalta löysin kun googlailin jotain painonpudotukseen liittyvää. Tuli tämäkin ketju luettua alusta loppuun Kuntosalilla käynnin aloitin 3 kk sitten. Tavoitepainoni olisi 54 kg tai jos lihasmassaa alkaa tuppaamaan niin voihan se enemmänkin olla. Kuitenkin timmi ulkomuoto ja hyvä olo päätavoite

Historiani painonpudotuksen suhteen on täysi nolla. Ei ole tähän päivään mennessä ollut ainoallakaan lahdutuskuurilla. Olen siis aina ollut normaalipainoinen ja lukion loppuun harrastin kilpaurheilua. Minäkuvani on edelleen semmoinen hoikka ja pieni Kuitenkin muutettuani pois vanhempieni luota 4 vuotta sitten aloin kerryttämään pikkuhiljaa kiloja kun syöminen oli mitä sattuu ja aktiivinen liikunta jäi... Töissäkin tuli vedettyä harva se päivä jotain einesruokaa Jotenkin heräsin todellisuuteen kun painoindeksiä laskiessa tajusin että hemmetti, oon ihan just ylipainoinen jos vähänkään kauemmin jatkuu tämä elämäntyyli! Valokuvatkin kertoo omaa tarinaansa.

Oon nyt siis mennyt tän 3 viikkoa sellasella päämetodilla syömisen suhteen että vähemmän hiilareita, niiden tilalle kasviksia/vihanneksia. Ei kuitenkaan millään karppimeiningillä et aamuisin syön kyllä ruisleipää ja välillä ihan pastaa, perunaa ja riisiäkin mutta huomattavasti entistä vähemmän. Herkkujen kohtuullistaminen on lähtenyt loistavasti käyntiin. Oon ihan äimän käkenä miten se toimii! (tosin sipsien kanssa en oo uskaltanut vielä koittaa ) Aikaisemmin oon tuskaillut kaiken maailman herkkulakoilla, jne. Karkkipäiväkään ei oo toiminu vaan sit se herkuttelu riistäyty ihan käsistä.

Tulipahan stoori, mutta ihan loistojuttu että tämmöinen sivusto löytyi. On kuitenkin kiva päästä jonnekin kertomaan mietteitään, koska en ole puhunut _kenellekään_ tästä urakastani. En siis edes miehelle. Ehkä se on se häpeä et miten onkaan sitä ylimääräistä päässyt kertymään melkein 10 kg. Yhdessä miehen kanssa kyllä ollaan muutettu syömisiä terveellisempään suuntaan kun hänkin on innostunut salilla riehumaan, mutta tästä painonpudotuksesta en ole hiiskunut. Saas nähä milloin se huomaa

Heippa!

Nyt olen ollut mukana KKssa 6 viikkoa. Painoni on tällä hetkellä 70.6 kg.. Olen 170 pitkä, niin BMI on 24.4..

Painoni tippui vahdilla alussa.. Sain noin vaan 3 kg pois.. Mutta nyt viimeiset 4 viikkoa, painoni on vaan tippunut vajaa kilon :-/

Vyötärö on toki mennyt kapeammaksi :D 8cm kapeampi 2 cm navan yläpuolella.. (96->88cm) Kapeammassa kohdassa olen nyt 80 cm..

Olen lisännyt liikunta reilusti, mutta en ymmärrä miksi paino ei anna periksi.. Eihän liikunta pitäisi jumittaa painoni niin kauan?

Ruokapallerot ovat noin 4-5 kertaa viikossa kaikki vihreät ja herkkuja syön erittäin harvoin.. Kuitu ja proteiini pallot ovat haastvimmat saada vihreäksi..

Energiavaje minulla on yleensä 600-700kcal, niin syön kyllä melkein kaikki mitä KK haluaa.. (En siis syö kaikki liikuntakcal, kun ne ovat 300kcal/päivä)

Miten teillä? Onko teillä ollut samanlaisia ongelmia ja miten pääsitte eteenpäin, siis kevyemmäksi??

Mixupargas, jos painosi on tippunut 4kg kuudessa viikossa niin edistyt nopeammin kuin moni muu. Ekat kilot oli varmaan enimmäkseen nestettä, rasva lähtee hitaammin.

Jatka samaan malliin, minusta tuo ei ole ongelma vaan hyvä ja normaali painonpudotus.

Pudotuksesi Mixupargas on kyllä huima. Itse, lähes samoilla mitoilla, olen ollut mukana KK:ssa muutaman viikon myös, enkä ole saanut painoani laskuun periaatteessa ollenkaan (Ticker ei kerro koko totuutta). Senttejä koko kropasta on lähtenyt eri kohdista yhteensä 3 cm. Tosin omalla kohdallani kilpirauhasen vajaatoiminta voi hidastaa muutenkin tahtia...

Jatka vain samaan malliin kuten aiemmassakin todettiin

minea88 Hienoa että olet löytänyt tänne KK:n, terveellisten elämäntapojen viilaamiseen ja opetteluun! (:

Mainitsit, ettet ole koskaan aiemmin laihduttanut: MAHTAVAA! Äläkä ikinä rupeakaan.

Olen sanonut tämän ennenkin, mutta juuri normaalipainoisilla ja jo hoikilla ihmisillä ne muutamat ylimääräiset kilot kertyvät usein esim. liian epäsäännöllisestä syömisestä (ensin tiedostamattomasti/kiireen takia tms. liian vähäistä syömistä - > toisinaan liian suurta syömistä -> ylimääräistä energiaa) tai esim. ravinnon sisällössä on liikaa ravintoaineköyhää ruokaa (epäterv. eineksiä, valkoista viljaa, herkkuja jne.) ja kenties liian vähäinen aktiivisuus.

Ja vastaus ylimääräisten kilojen karistamiseen/timmiytymiseen onkin sitten juurikin se kokonaisuuden viilaaminen. Enemmän kasviksia sekä marjoja ja hedelmiä, hyviä rasvoja ja proteiinia mieluiten joka aterialla, myös hyviä hiilihydraattilähteitä (toki karppaus on yksi hyvä vaihtoehto, jos niin haluaisi syödä), sännöllisempää syömistä n. (4-)5-6(-7) x pv, ja ennen kaikkea riittävää syömistä mahdollisimman kokoajan. (: Toki joskus voi syödä vähemmän, esim. sairaana, mutta aina mieluiten riittävästi eli ei alle 1500 kcal. Herkkuja ei tarvitse koskaan laittaa pannaan, vaan silloin kun jotain todella himoitsee, niin kehoa voi, saa (ja pitää) kuunnella ja nauttia kyseistä sallittua hedelmää hyvillä mielin.

Itse en oikeastaan suosittele yhtään kilokalorien laskemista. Enemmän tärkeää on ymmärtää annoskoot ja terveellinen ravinto. Sekä ennen kaikkea: oman kehon kuuntelu ja sen kunnioittaminen: kun on nälkä - syödään, kun nälkä lähtee - syöminen lopetetaan. Jos joskus syödään "liikaa", se ei haittaa yhtään.

Liikkuminen puolestaan on oma osansa elämässä, eikä itsessään liity millään tavalla ruokaan (toki ruoalla voidaan parantaa urheillessa suorituskykyä ja vaikuttaa tuloksiin) - siispä minkään sortin karkkipussien kymmenien kilometrien kompensaatiolenkkejä ei kuulu tehdä! Toki ajattelumallina voi kuitenkin olla että: "Vitsi ku söin eilen nautinnolla niin hyvin, että jaksan nyt liikkua ihan mielettömän reippaasti!" Mutta vain siis, jos niin oikeasti ajattelee ja olo on virkeä.

Kiinteytymistulokset saavutat minea88 aivan varmasti, kun jaksat terveellä tavalla polkuasi jatkaa! Itse suosittelen liikunnaksi mm. punttitreeniä (mieluiten suht isoilla painoilla ja vähillä toistoilla eli 6-10/sarja ja n. 2-4 x vko), sillä se todella laittaa normipainosenkin rasva-aineenvaihduntaan tehoja (kokemusta on). Myös proteiinien riittävästä (runsaammastakin) saannista kannattaa pitää huolta!

Tsemppiä paljon! Onnistut ja pysyt tuloksissasi varmasti, kun vain jaksat malttaa! Äläkä tosiaan koskaan laihduta!

p.s. Nämä olivat sitten minun mielipiteitäni (ihan fakta- sekä kokemuspohjalta) perustuen niin ravintoon kuin liikuntaankin. Muut saa kommentoida tai kertoa omia mielipiteitään.

Hyvä kirjoitus Equilibrium! Suorastaan innostavaa! Uskon kyllä täysin teeseihisi myös. Periaatteessa kenenkään ei siis tarvitse laihduttaa, vaikka olisi kuinka paljon ylipainoa. Viilaa vaan elintavat kokonaisuutena kuntoon, niin se tapahtuu ihan itsekseen

Omalta kohdaltani luulen, että suurimat ongelmat ovat epäsäännöllisyys ja ravintoaineiden laatu. Mutta ateria kerrallaan parempaan suuntaan.

Kaloreita minun on kyllä toistaiseksi pakko laskea ja ruoat syöttää päiväkirjaan, koska vielä ei omaa näkemystä löydy tarpeeksi siitä, mikä on sopiva määrä ruokaa. Sen olen huomannut viikonloppuisin, kun ei niin säännöllisesti jaksa merkkailla ja jälkikäteen merkattuna vastaan tulee isoja yllätyksiä. Sen vuoksi luulen, että monelle, jotka ovat vasta opetteluvaiheessa on kaloreiden laskeminen ihan hyvä juttu, kunhan ei anna sen liikaa hallita elämää.

Liikaa saa syödä joskus, kunhan vaan palaa takaisin ruotuun seuraavana päivänä. Omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että yhden päivän mässäily silloin tällöin ei heilauta painoa suuntaan eikä toiseen.

Sen verran tulen tännekin kommentoimaan (pitäis varmana ryhdistäytyä töiden suhteen), että omakohtaisesti väitän, että jos joku olisi minulle sanonut, kun nuorena aloin normaalipainon sisällä laihduttamaan painonvartijoiden kaloreilla ja rasvattomuudella, että älä laihduta vaan paranna laatua, niin historiani syömishäiriöiden kanssa olisi toinen. Jokainen toki taplaa tyylillään eikä minun kokemukseni tarkoita, että toisen kokemus olisi samanlainen. Mutta oma yli kymmenen vuotta kestänyt taistelua syömisten kanssa nostaa minulla tarpeen varoittaa, että tietyt asiat eivät ole pelkästään itsekurista kiinni. Ja siksi mielestäni ei kannata alkaa nostaamaan kropan ja mielen stressitasoa, jos saman voi saavuttaa hitaammin, mutta rennommin. Jos tosiaan sattuu olemaan niin onnellisessa asemassa, ettei koskaan ole laihduttanut.

Loistava vastaus, Equilibrium! Pitäisi laittaa se tämän ketjun aloitusviestiksi, koska siinä kiteytyy kaikki, mitä normaalipainoisen tulee tietää.

Olen samaa mieltä, nimenomaan ruoan laatua parantamalla paino lähtee liikahtamaan alaspäin. Tämän sanon kokemuksesta. Olen laihduttanut minäkin normaalipainon sisällä kymmenisen vuotta, kokeillen kaikkia mahdollisia laihiksia ja kuureja. Tänä jouluna havahduin siihen, että kaikesta huolimatta olen viimeiset 7-8 vuotta painanut saman verran eli millään kuureilla ja itseni kiduttamisella en ole saavuttanut muuta kuin hetkellisen painonlaskun. Siispä, otin yhteyttä ravintoneuvojaan. Vaikka tiedänkin paljon painonhallinnasta, sain paljon uusia vinkkejä ja ideoita. Suurimpia oivalluksia oli nimenomaan liian vähäinen syöminen, aamupalan pihtaaminen, joka johti ilta-ahmimiseen ja liian vähäinen kasvisten sekä hiilareiden saanti. Aloin myös syödä kalaöljyä ja paria muuta ravintolisää. Ennen kaikkea syön nyt tarpeeksi - en elä nälässä ollenkaan. Tietysti olen vähentänyt herkuttelua, syön esim.suklaata vain karkkipäivänäni ja silloinkin kohtuudella, mutta on huippua olla näkemättä nälkää! Vihanneksia olen lisännyt merkittävästi ja iltapalaksi syön nykyään mieluiten hedelmiä.

Paino on viidessä viikossa tippunut 2,3 kg, ihan loistavaa tahtia Ja vyötäröstä on lähtenyt 4 cm, vielä loistavampaa.

"yhden päivän mässäily sillointällöin ei haittaa" mikä on silloin tällöin ?

Tosi motivoiva keskustelu!

Itse olen myös normaalipainoinen, mutta parin viimeisen vuoden aikana on tullut hieman ylimääräistä rasvaa, josta olisi nyt päästävä eroon.
Olen jo muutaman kerran yrittänyt epätoivoisesti laihduttaa sen muutaman kilon, mutta muutosta ei ole tapahtunut. Lähinnä päinvastoin.

Löysin pari viikkoa sitten onnekseni KK:n. Täällä on niin paljon hyödyllistä asiaa etenkin ruokavalioon liittyen, mikä on todella motivoinut minua entisestään. Tarvittava tieto on helposti saatavilla myös siitä, mitä voin itse tehdä paremmin, ja myös motivaatio ja usko elintapojen muuttamiseen on kohdillaan.

On hienoa huomata, että muutos terveellisiin elintapoihin ja samalla laihtuminen ei vaadi itsensä rääkkäämistä, vaan samalla voi parantaa myös omaa oloaan ja jaksamistaan.