Hieno juttu salt&pepper! Siis tuo ryhmän vaihto. Toivottavasti saat jostain virtaa tähän pimeään aikaan

Itsellä on ihan sama homma, mikään ei oikein huvita. Olen ihan järjettömän väsynyt koko ajan. Voisin vaan nukkua. Yhdeksän ja kymmenen tunnin yöunia olen vedellyt koko viikon ja silti väsyttää niin hulluna. Työpäivän jälkeen olen niin rikkipuhki etten jaksa tehdä yhtään mitään, eikä työni ole millään tavalla raskasta. Lisäksi on hirveesti mielitekoja, hirveä nälkä ja kauheita ahmimiskohtauksia. Varmaan tää pimeä aika tekee tän, mutta en muista koskaan ennen olleeni yhtä väsynyt kuin olen nyt. Onneksi edessä on viikonloppu, kotona odottaa hirveät läjät pyykkiä... Arkena ei vaan ole virtaa tehdä edes niitä pakollisia kotihommia.

Mutta kuuluu tänne muutakin kuin pelkkää alakuloa, henkilökohtainen elämä ja parisuhde-elämä tuntuu mahdottoman hyvältä. Olen hirvittävän onnellinen.

Syöt kyllä aivan liian vähän, lisää kalorimäärä lähemmäs suositusta, niin keho uskaltaa alkaa luopua varastoistaan.

LauraDavies Tiedän ton polven kipujutun, ja olen hengessä mukana.
Paljon synttäreitä, onneks olkoon sinulle. Täytyy vaan ottaa sitte rennommin, ei kai niitä välttääkään voi. Ihan turha sanoa, että katso mitä otat
Mulla toi keittiöremppa venahtaa, kun nyt repesi tyrä vähän lisää ja en oikein uskalla olla sen kanssa. Ne kivut oli aika kovia ja jos se pahenee, niin kivutkin ovat sietämättömiä. Olen lopultakin päättänyt mennä leikkaukseen ja se on kai tässä vuodenvaihteessa. Saa nyt nähdä kun pääsen lääkärilleni.
Sen verran tyrä vaikuttaa, etten sinne salille mene. Uimassa koitan käydä ja kävelystä tiedän, ettei tuolla liukkailla näillä kintuilla ja sandaaleilla mihinkään mennä. Olen kyllä yrittänyt jalkojani totuttaa lenkkareihin päivittäin, ja kyllä mun varmaan pitäis löytää talveksi jotkut umpikengät.
Pitäkää nyt peukkuja, että pääsen normaaliin ruokarytmiin, kun ne makeet on ulkona huushollista.

Laura Davies Saitpa hienon lahjan, onneksi olkoon

Hei vaan hei!

Samalla linjalla jatkuu meno täällä päin. Olen kuulunut Kiloklubiin helmikuun lopusta asti, eikä tää tunnu vieläkään omalta. Koen ruokien merkkamisen työlääksi ja hankalaksi. Alkuinnostus laantui nopeasti. Omalla kohdalla painonpudottamisesta ei tule mitään jos en merkkaa kaikkea syömääni ylös, mutta täällä se ei vaan onnistu.

Enkä oikein päässyt mukaan juttuun täällä foorumillakaan. Poistun nyt taka-alalle, mutta painonpudotus jatkuu. Ehkä vielä joskus tulen takaisin, mutta tällä hetkellä tämä ei tunnu ollenkaan omalta.

Hyvää jatkoa ja tsemppiä urakkaan!

Helmi P Tosi kurja jos näin on, mutta niin täytyy tehdä mikä hyvältä tuntuu. Itse koen tämän itselleni sopivaksi, ja nautin kaikista ympyröistä ja laskureista ja näistä kirjoituksista. En tiedä miten olisi jos ei olisi aikaa, mutta mulla sitä nyt tässä elämän vaiheessa on

Vuoden verran olen olen kk:n kuulunut ja mulle tää on ollut suuri apu tässä projektissa. Harvemmin tänne kirjottelen mutta muutamaa ketjua kyllä seuraan.
Ruokapäiväkirjan pitäminen on erinomainen tapa seurata syömisiään, mulla esim. oli rasvojen saanti aivan liian vähäistä aiemmin. Viime keväänä meinas kyllä mennä ylireagoinnin puolelle, jos pallurat huusi punaista. Pidin sitten kesällä merkkaamisesta tauon ja elokuun alussa aloitin uudestaan hiukan rennommalla otteella. Nyt on vaan mielenkiintosta seurata palluroita, eikä oo niin hirveetä, jos välillä on sateenkaaren värit. Seuraavana päivänä menee sit paremmin. Eli olen oppinut ottamaan rennommin.
Toisten kokemuksista lukeminen täällä foorumilla on myös vertaistukea parhaimmillaan. Elikäs näillä mennään edelleen

Myöhäistä iltaa Olin äitini luona 4 tuntia ja koko aikana en pistänyt suuhuni mitään. Takaraivolla oli koko ajan ajatus, että 600kcal on vielä syömättä, kotona on lohenpala. Ja kun äsken tulin, paistoin lohen ja otin raastetta ja raejuustoa, nyt täydellä vatsalla sänkyyn lukemaan ja unta odottamaan En ole näin myöhään aikaisemmin syönytkään, aina se on ollut tuossa ilta kahdeksalta ruoka-aika.
Minulla nuo pallukat ei ole tulleet kuin kerran vihreiksi kaikki, usein se on kuitu pallero, mikä punoittaa.
Rasvasta en murehdi. Minulla on rankka tausta rasvattomuudesta. Isäni, joka oli diabeetikko, määrättiin 70-luvun lopulla sairaalassa laihduttamaan ja täysin rasvattomasti. Aivoista jäi puuttumaan ravintoaineita ja hän sairastui Alzheimeriin 45 vuotiaana, kuoli 56v. 10v hoidimme häntä äidin kanssa. Siihen maailman aikaan oli hoito sitä mitä oli ja ei siihen mikään olisi auttanut. Nyt kun äidilläni on esiintynyt muistijuttuja, hänelle määrättiin ensimmäiseksi B- ja D-vitamiinia lisäannoksina ja jo kolmen viikon jälkeen olen huomannut lisääntyvää virkeyttä
Vuodatin taas hiukan, kun toi isän sairastuminen on yks osatekijä varmaan mun alitajuiseen laihtumattomuuteeni, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Se siitä
Ja todellakin, kuten LD kirjoitti, tämä on mielenkiintoista. Seuraan hiilihydraattien ja aamusokerini suhteita. Mielenkiintoista on, että vaaleissa leivissä on usein vähemmän hh ja montaa muuta asiaa. Ja tämä kirjoittelu on terapiaa ja tukee painonlaskua.
Öitä kaikille

LD Tuo 10v alzheimer isän kanssa oli rankkaa, mutta nyt vasta esim. äitini käy niitä asioita läpi ja on masentunut. Ja kyllä omakin alitajuntani joutuu töihin. Ihmisen mieli, jos se on perusterve, osaa ikäviä asioita piilottaa ja on vaan pakko jaksaa ja sitten käy useesti niin, että kun helpottaa, niin jutut nousee pintaan. Onneksi olemme karjalalaista sukua, jossa itketään, puhutaan ja nauretaan yhtaikaa ja antaumuksella
Sinulla on käynyt LD tuuri, ja on ihme ettet näillä painolukemilla todellakaan sairasta vielä mitään. Jalkoja ei lasketa, muuten ok, sanon aina muille, kun kysyvät vointiani. Kaikkien näitten juttujen kanssa oppii elämään, mutta eihän niitä itselleen tahtoisi. Ja kun on nuori, villi ja vapaa, kukapa sitä ajattelis 30v. päähän, että enpä nyt syö mitä tahansa ja enpä nyt vedä kessua ja viinaa surutta, että sitte joskus välttys vanhempana sairauksilta Nyt on nyt ja näillä mennään
Tänne sateleva lumi on kevyttä pumpulia ja helppo kolata pois, vaikka sitä paljon onkin.

Hyvää tätä päivää kaikille Kylpylään lähtö parin tunnin kuluttua, ilma on kaunis ja aurinkoinen, hyvä keli ajella 150km. Tampereella on kädentaitomessut, Ideaparkki lähellä ja vaikka mitä. En unohda alle 105jouluksi-projektiani, vaan elän siivosti koko viikon. Kerron sitte kuinka kävi