Sannni, eroa on selvästi! Jenkkakahvoissa ihan hurja muutos ja toki muuallakin. Varmasti kannustaa eteenpäin! Mun tulee kans kerran kuukaudessa otettua kuvia joten katsotaan sit kun vielä pari kiloa lähtee josko näkis muutoksen, voin sit laittaa tänne kans.

Ps. Kävin tänään uimassa niin kuin aiemmin "uhkailin", ja oli mahtavaa! Sain uitua kilometrin, mutta koska en usein käy uimassa, en tiedä onko se paljon vai vähän. Tuntuu hassulta kun kävellen/juosten tuo kilometri ei oo matka eikä mikään. Mut, jos täällä on joku joka harrastaa uimista niin viitsisittekö vinkata mikä olis hyvä määrä tai aika uida kerrallaan, kiitos!

Sannni, sullahan on tosi nätti ja sopusuhtasen näkönen kroppa nykyään!

Zenya, kilometri uiden on jo varsin hyvä määrä. Uida kannattaa sen verran kuin hyvältä tuntuu. Kilsa on omien mutu-havaintojen perusteella hyvä keskivertomatka. Itsellä menee kauhoessa yleensä joku 1200-1500 m ja pidän itseäni aika hyvänä uimarina, se olikin ainoa laji jota lapsena opin kunnolla ja kävin tekniikkakursseilla. Harmi kun lempihallini on remontissa, ei ole tullut käytyä pitkään aikaan. Aloittaminen on sitten taas vaikeaa.


Oma vyötärö-lantiosuhteeni on tällä hetkellä vy 73 cm ja lantio 104 cm. Kiinteytymisellä vyötärö saattaa pienentyä hiukan, mutta perse tuskin. En muista että minulla olisi ikinä ollut alle metristä persusta, minä vain olen tämän mallinen.

Tänään joogasin vaikkei yhtään huvittanut. Ei tuntunut huonolta kun vaan sain itseni liikkeelle, mutta tuli tietysti sitten valittua hirveän raskas sarja jota en ollut kokeillut pitkään aikaan enkä muistanut että se oli ihan niin paha. Olin 25 min session jälkeen ihan hiessä. Mutta viimeksi en edes jaksanut tehdä koko sarjaa vaan istuskelin osan, joten ihan hyvä.

tiistaina, 21. toukokuuta 2013 klo 20:48 nyyti91 kirjoitti::
Sannni, sullahan on tosi nätti ja sopusuhtasen näkönen kroppa nykyään!

on joo - niin kauan kun ei kurkkaa etupuolelle. alamahapömppö on edelleen niinkuin olisin raskaana, eikä millään ihan alkuviikoilla.. onhan tässä vielä työnsarkaa toinen mokoma ainakin. Onneks nuo ikuiset murheenkryynit, eli jenkkikset on oikeastikin paljon pienemmät, että vaan miun omaa kuvitelmaa. kun pienenis tosta sivustakin, eikä vaan selän puolelta.

ymmärtänette nyt miksi joskus v*tuttaa kun hoikat valittaa niitä sormenpaksuisia housunkauluksen päälle nousevia "jenkkiksiä", joita ei edes kukaan huomais, jos niistä ei tehtäis niin isoa numeroa.

ainiin ja suurin kiitos tästäkin muutoksesta kuuluu teille, oi vertaistukeni. Sillähän mie täällä jaarittelen (teidän) kyllästymiseen asti, ettei motivaatiopula iske ennen aikojaan.

Sannni, toihan näyttää upealta tuo sun muutos!

Omia mittoja:

Vyötärö: 66
Vatsa:80
Lantio:92
Reidet: 56

Pituutta on 166 cm ja painoa 59 kg.

Isoin murheenkryynini on reidet... Ehkä ne tuosta jonain päivänä pienenee, mutta se vaatii työtä. Ehkä jonain päivänä!

tiistaina, 21. toukokuuta 2013 klo 21:02 Moria kirjoitti::

Tänään joogasin vaikkei yhtään huvittanut. Ei tuntunut huonolta kun vaan sain itseni liikkeelle, mutta tuli tietysti sitten valittua hirveän raskas sarja jota en ollut kokeillut pitkään aikaan enkä muistanut että se oli ihan niin paha. Olin 25 min session jälkeen ihan hiessä. Mutta viimeksi en edes jaksanut tehdä koko sarjaa vaan istuskelin osan, joten ihan hyvä.

Noniin, tästä voidaan päätellä ainoastaan että sun kunto on parantunut. Siitä se lähtee!

Mulla jää tää viikko vähän vähemmille liikunnoille, kun eilen en jaksanut kahden peräkkäisen salipäivän jälkeen enää lähteä lenkille (vai laskettaisko mölkyn pelaaminen liikunnaks? ) ja ylihuomenna lähden jo reissuun. Tänään kuitenkin olis tarkotus salille ja huomenna lenkille.
Ensi viikolla kaupunkilomalla tosin tulee varmaan sitten hyötyliikuntaa siitäkin edestä.

Katsooko teistä muuten kukaan muu Kaappaus keittiössä -sarjaa? Musta se on hyvä, mutta ahdistun aina siitä että syön varmaan liian epäterveellisesti (vaikka en toki niin pahasti kun ne tyypit siinä). Haluisin munkin keittiöön samanlaisen kaappauksen.
Mutta täksi päiväksi keksin hyvän iltaruuan: tsatsikia ja papupataa. Ei voi kukaan tulla valittamaan ettei ois tarpeeks terveellistä.

tiistaina, 21. toukokuuta 2013 klo 21:55 Sannni kirjoitti::

on joo - niin kauan kun ei kurkkaa etupuolelle. alamahapömppö on edelleen niinkuin olisin raskaana, eikä millään ihan alkuviikoilla.. onhan tässä vielä työnsarkaa toinen mokoma ainakin. Onneks nuo ikuiset murheenkryynit, eli jenkkikset on oikeastikin paljon pienemmät, että vaan miun omaa kuvitelmaa. kun pienenis tosta sivustakin, eikä vaan selän puolelta.

ymmärtänette nyt miksi joskus v*tuttaa kun hoikat valittaa niitä sormenpaksuisia housunkauluksen päälle nousevia "jenkkiksiä", joita ei edes kukaan huomais, jos niistä ei tehtäis niin isoa numeroa.

Mun mielestä näytti kans tosi hyvältä! Mut ymmärrän todella mitä tarkoitat. Mehän ollaan sun kanssa suurin piirtein saman painoisia (n. 61 kg)?! Paitsi en muista sun pituutta... Mulla toi läski on eniten kans tossa edessä, vatsan alueella ja näytän kuin olisin raskaana. Nyt onneks on vähän kaventunut paikat mutta silti. Asiaa ei auta mun notkoselkä, joka työntää vatsaa entistäkin enemmän esiin. Mun kaveri kerran muuten OIKEESTI luuli että oon raskaana, kun näki mut pitkästä aikaa. Oli tosi kivaa...

Ja joo ne tosi hoikat jotka repii niitä nahkojaan ja kutsuu niitä makkaroiks! Argh! Mä en oo enää halunnut mainita mun laihduttamisesta kenellekään, kun joka kerta alkaa ensin se "mitä, eihän sun tarvii laihduttaa sähän oot just hyvän näköinen" jne jne... eli vähätellään sitä mun pahaa oloa omassa kehossa, vaikka tiedän että tarkoittavatkin hyvää. Mutta, kai mä nyt näytän hyvältä kun mulla on löysät vaatteet päällä jotka peittää kaikki makkarat. Ja, en ymmärrä miks pitäis olla tosi ylipainoinen ennen ku voi laihduttaa. No, anyway tän kommentin jälkeen jos oon sanonut että haluan laihduttaa koska mua häiritsee keskivartalon alueella olevat makkarat ja ne saa mun olon tuntumaan tukalalta, alkaa se vähättely taas hieman eri muodossa: "Täh, eihän noi oo mitään kato vaikka MUN makkaroita!" ja sitten venytellään sitä nahkaa. Tai, vaikka sillä henkilöllä oliskin isommat makkarat kuin mulla, ei sillä oo silti mitään väliä, koska en mä laihduta verratakseni itseäni muihin vaan koska en itse viihdy omassa kropassani ja haluan tuntea oloni hyväksi! Nih!

Kiitos kun sain purkaa tän Onks kellään vastaavia kokemuksia, tai ajatuksia tästä?

tiistaina, 21. toukokuuta 2013 klo 21:02 Moria kirjoitti::
Zenya, kilometri uiden on jo varsin hyvä määrä. Uida kannattaa sen verran kuin hyvältä tuntuu. Kilsa on omien mutu-havaintojen perusteella hyvä keskivertomatka. Itsellä menee kauhoessa yleensä joku 1200-1500 m ja pidän itseäni aika hyvänä uimarina, se olikin ainoa laji jota lapsena opin kunnolla ja kävin tekniikkakursseilla. Harmi kun lempihallini on remontissa, ei ole tullut käytyä pitkään aikaan. Aloittaminen on sitten taas vaikeaa.

Hyvä tietää, kiitti! Mut hei, jos sä koet olevasi hyvä uimisessa, niin etkös voisi jossain vaiheessa ottaa sitä vaikka vaihteluksi niille sun kävely/hölkkä-treeneille? Se on tehokasta eikä välttämättä hengästytä samalla tavalla kuin juoksu.

Zenya tiedän täsmälleen mitä tarkotat. Mullakin varsinkin äiti vähättelee miun laihtumista (niikun kyllä kaikkea muutakin mitä teen) itsellään on samanlainen maha kun mulla, jollei pahempikin, mut kun se ei häiritse häntä itseään, niin ei voi sit ymmärtää, että minuu häiritsee minun makkarat. ja mulla on kans paha notko alaselässä, selkä kipeytyy ja jumii heti jos on useamman tunnin jaloillaan, esim töissä.

pituutta mulla on 164cm ja onhan tuo vielä aika iso ero vyötärön ja vatsan leveimmän välillä, kun reilu 20cm ero leveyssunnassa vain 10cm matkalla pituussuunnassa..

ps. sain vakityön!

Sannni, onnea työpaikasta!

Mä taas tällä hetkellä toisaalta toivon ja toisaalta en toivo että saisin töitä; toivon siksi että saisi rahaa, en toivo siksi että saisi pitää lomaa. Tosin toistaiseksi jälkimmäinen vaihtoehto näyttää kovasti todennäköisemmältä.

Tähän Sannnin ja Zenyan aloittamaan keskustelunaiheeseen: Mun äiti esim. aina hokee mulle että oon hoikka, eikä mulla oo mitään mistä laihduttaa, ja pitkään uskoinkin sitä. Nyt viimestään tänä keväänä kehonkoostumusmittaus todisti että kyllä olisi läskiä mitä lähteä ja sen mukaan kehotyyppi on/oli ylipainoinen.
Ymmärrän sinänsä, että mun äiti varmaan vertaa itseensä kun se on reilusti ylipainonen, niin toki siihen nähden olen hoikka. Mutta kun omaan pituuteeni nähden en ole.
Vähän aika sitten Trendissä oli juttu aiheesta, että eikö saisi laihduttaa ihan rauhassa jos haluaa/ että laihduttamisesta on tullut nykyään jopa paheksuttavaa vaikka tosi monet ainakin yrittää laihduttaa. Että pitäisi ajatella just että kelpaa sellaisena kun on. Mutta kuten Zenyakin sanoi, sehän on ihan omasta olosta kiinni ja jokaisen oma asia, viihtykö kehossaan vai ei.

Sannni, hieno homma! Onnea!

Meillä isä on se, jonka mielestä mä olen riittävän hoikka eikä nyt niin kauheasti tarvitsisi laihduttaa tai muuta. Äiti taas suhtautuu todella positiivisesti koko juttuun ja ihastelee ääneen hoikempaa olemustani. Ja usein äitikin kyselee multa, että onko hänen vatsamakkaransa pienempi. Omat vanhempani tavoittelevat terveempiä elämäntapoja, mutta eivät ehkä ihan samassa mittakaavassa kuin minä. Silloin joskus seitsemän vuotta sitten kun itselläni oli ylipainoa niin kyllä mun vanhemmat mulle siitä sanoikin ja äiti on myöhemmin sanonut, että olin aika löllykkä ja nyt on paaaaljon parempi.