Älä ala rankaista itseäsi sen puolin lisätyllä liikunnalla ("siinä kului se pulla, nyt liikutaan pois puolet sipseistä") tai syömällä pari päivää vähemmän, jatka vain ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. :) Mutta jatkoa ajatellen olisi hyvä tiedostaa, oliko "repsahduksen" taustalla jokin syy, esim. kauhea nälkä (liian vähäisestä energiansaannista johtuen) -> keho huusi nopeaenergistä tavaraa ts. herkkuja.

Oi, ihania kannustus viestejä teiltä, kiitos
Lähden salille nyt ja syön siis normaalisti sen 1500- 1600 kaloria jonka ohjeistus antanut jotta laihtuisin .

Mäkin repsahdin eilen ja söin yli 2200 kcal (en tiedä muistinko kaikkea edes merkata). Kuitenkin paino oli aamulla 300g vähemmän kuin edellisenä päivänä - hassua! Koskaan ei tiedä, miten elimistö mihinkin reagoi.

Unohda tuollainen haitallinen kuri–repsahdusajattelu. Kun syö yleisesti ottaen järkevästi, välillä voi ihan hyvin syödä myös vähemmän järkevästi. Älä missään tapauksessa ala rajoittaa syömisiä vaan syö aina itsesi kylläiseksi ravitsevalla, herkullisella ruoalla, joka sisältää paljon kasviksia ja riittävästi proteiinia ja rasvaa. Ja varmista, että syöt riittävästi heti aamusta alkaen, ettei pääse herkkunälkä myöhemmin yllättämään.

Samalla kannattaa lukea Kiloklubin artikkeleita. Kuulostaa siltä, että kaipaat lisää tietoa siitä, miten painonhallintaa ja hyvää syömistö harjoitellaan.

Niin kävi täällläkin.
Pitäisi laihtua oireilevan nivelrikon vuoksi, mutta nyt junnaa paino lähes paikallaan. Lääkäri suositteli pienempää kalorimäärää, joten tein niin - ja huonosti kävi. Patrikin ennnusteet toteutuivat....kalorimäärä itseasiassa kasvoi, joten palataampa hieman suurempiin ruoka-annoksiin, siis vain hieman..

Vähensin omat tiedot nolla liikuntaan ja terveysliikkujaan.. tavoitteena nyt 1500-1800 kcal, säännöllinen normaali ruoka ja uintia+ vesijumppaa..

Ei auta, eteenpäin on mentävä.

keskiviikkona, 20. maaliskuuta 2013 klo 12:10 Aisla kirjoitti::
Mäkin repsahdin eilen ja söin yli 2200 kcal (en tiedä muistinko kaikkea edes merkata). Kuitenkin paino oli aamulla 300g vähemmän kuin edellisenä päivänä - hassua! Koskaan ei tiedä, miten elimistö mihinkin reagoi.

Tuo 2200 kcal on todennäköisesti kulutuksesi verran tai vain hiukan yli. Monelta täällä unohtuu usein, että suositus- ja nollavajeen välinen aluekin on aina vajetta eli kulutusta vähemmän syömistä. Yksittäisellä kalorit reilusti ylittävälläkään päivällä ei ole mitään merkitystä.

Nollavajepäivä voi joillakin olla merkityksetön, vaikka toistuisi kerran viikossakin. Muiden päivien vajeet jäävät silloin kuitenkin voimaan. Vasta, jos jonkin päivän kaloriylitykset toistuvasti viikosta toiseen alkavat nollaamaan muiden päivien vajeita, painonpudotus hidastuu.

keskiviikkona, 20. maaliskuuta 2013 klo 12:13 1JepJep kirjoitti::
Lääkäri suositteli pienempää kalorimäärää, joten tein niin - ja huonosti kävi. Patrikin ennnusteet toteutuivat....kalorimäärä itseasiassa kasvoi, joten palataampa hieman suurempiin ruoka-annoksiin, siis vain hieman..

Vähensin omat tiedot nolla liikuntaan ja terveysliikkujaan.. tavoitteena nyt 1500-1800 kcal, säännöllinen normaali ruoka ja uintia+ vesijumppaa..

1JepJep, koska et ole vuodepotilaana, ykköstason arkiaktiivisuus on sinun tasosi. Nollataso on tarkoitettu vain täydelliseen vuodelepoon esimerkiksi sairaalahoidon aikana, ei muuhun. Ykköstaso on autolla liikkuvan ja istumatyötä tekevän/eläkeläisen/opiskelijan taso.

Kannattaa nostaa aktiivisuustaso takaisin ykköseen. Muuten nuo aiemmin kokemasi liian suuriksi nousevat kalorit saattavat olla hyvin pian taas totta. Mitään kuntoliikuntaa, kevyttäkään, ykköstasossa ei ole mukana, sitä ei siis tarvitse varmuuden vuoksi jättää valitsematta.

Liian vähäinen syöminen kerryttää nälkää, eikä sitä huomaa välttämättä ollenkaan ennenkuin on liian myöhäistä. Tuo 1800 kcal tai hiukan alle on jo sellainen kalorimäärä, jolla näin ei melkoisen varmasti käy.

Niin - laskuri laskee mulle peruskulutukseksi 1993kcal, eli ei mennyt kuin muutaman sadan kalorin verran yli, mutta meni kuitenkin. Ymmärrän hyvin, että ihminen ei toimi kuin kone ja että yhden päivän kaloreilla ei ole niin merkitystä vaan sillä yleisellä tasolla. Kuitenkin näissä keskusteluissa usein tulee ajatus "Söin eilen pizzan, ja tänään paino oli +2kg" ja osittain siksi viestin laitoin kun olen asiaa joskus ihmetellyt. On varmasti suuri merkitys sillä(kin), mistä ne ylimääräiset kalorit koostuu (eli vetääkö ne mukaansa nestettä tms) ja sattumalla myös (eli nousisiko paino muutenkin juuri tuolloin esim. kuukautiskierron takia).

Itsellä kyllä tiedän miten syödään hyvin, terveellisesti...ruoka-alalla ollut joskus ja sitä opiskellut. Mutta eri asia käytännössä..siis syödä terveellisesti, kun iskee halu syödä herkkuja :/ Mutta näillä mennään..ja itsellä enää pari kiloa pudotusta, enemmänkin haluan kiinteytyä.

Mä repsahdan säännöllisin väliajoin. Ei vaan ole tahdonvoimaa tarpeeksi.

Tää on näköjään melko vanha ketju, mutta halusin kuitenkin kertoa oman tarinani. Kun luin tämän ketjun viestejä niin myönnän, että kyyneleet tulivat silmiin. Jotenkin oli tosi helpottavaa lukea, ettei todellakaan ollut ainut.

Olen ollut aina tunnesyöjä. Oikeastaan se malli lähti jo lapsuudesta. Ostettiin pullaa ja kaikkea muuta hyvää, kun oli ilon hetki. Tai jos oli surun hetki niin sitten varsinkin jotain suklaata tms. Se teki olon olevinaan paremmaksi.

Ylipainoa on - BMI yli 40. Olen sairastanut jo monta vuotta keskivaikeaa depressiota ja luulen, että syöminen on johtunut siitäkin. Olipa fiilis mikä tahansa - yleensä suru/ahdistus/jne. - niin piti saada jotain hyvää. Olen itse enemmän suolaisen ruoan perään, eli sitten mentiin: sipsejä, pizzaa, ranskalaisia... Kaikkea rasvaista, suolaista ja varsinkin epäterveellistä. Tein tätä salaa, joskus jopa monta kertaa viikossa. Jatkoin syömistä, vaikka maha oli ratkeamaisillaan. En oksentanut koskaan. Asuin yksin (ja asun edelleen), joten ruoan ostaminen ja "piilottaminen" oli helppoa. Yleensä tosin se kaikki epäterveellinen mättö meni illassa, että ei siitä jäänyt mitään piiloteltavaksi...

Häpesin ihan älyttömästi kaikkea mässäilyäni, varsinkin aamuisin, kun naama oli turvonnut ja hirveä pöhötys oli päällä koko päivän. Nyt olen täällä kiloklubissa taas (olen ollut ennenkin), olen laihduttanut joskus 25kg, mutta kilot ovat tulleet takaisin. Silloin en oppinut, mikä on terveellistä ja mikä ei... Kenellekään en kertonut, mutta syömiseni kontrolloi vahvasti elämääni ja liikuin liiankin paljon. Nyt sitä sitten ollaan tässä taas. Yhtä "pullerona", mutta ainakin kokemusta rikaampana. Nyt jos osaisi pudottaa painoa hiljalleen.