perjantaina, 7. tammikuuta 2011 klo 13:38 Pullapallo kirjoitti::
Olen kyllä saanut tällä foorumilla muutamistakin viesteistä lukea, että hyvä, fiksu ja parempi ihminen on sellainen, joka on laihtunut oikealla tavalla oikein hiiiiitaaasti kilo vuodessa ja sitten on huonoja ja väärin laihduttaneita, jotka ovat laihtuneet kilon viikossa, niin kuin minä.

Hei, ihan totta ja aikuisten oikeesti, ei kai kukaan täällä väitä, että terveellisesti ja rennosti syöden ja kilon viikossa laihtuen olisi jotenkin huonompi ihminen?!

Tuo hitaasta laihtumisesta tolkuttaminen täällä on a) niitä varten, jotka epärealististen painonpudotustavoitteiden takia uhkaavat eksyä epäterveelliseen nälkäkuurilaihduttamiseen, b) niitä varten, joilla paino vain kerta kaikkiaan ei laske niin nopeasti vaikka miten söisi ja eläisi fiksusti.

Sinulla on ollut harvinainen onni, kun olet kertalaakista löytänyt itsellesi hyvän ja sopivan ruokavalion, joka on sinulla toiminut noin mahtavasti, eikä siitä kukaan ole sinua moittimassa (vaikka tietysti jokainen meistä hitaasti laihtuvista täällä kiristelee kateudesta hampaitaan ). Kaikilla meistä ei homma heti toimi samalla lailla, ja meidän tavallisten pulliaisten lohduksi nämä hitausjutut siis tarvitaan .

Jokainen kuitenkin löytää itse sen oman laihdutusvauhdin joka sopii juuri hänelle.

Kunpa sanas todet olis. Mutta valitettavasti tälläkin foorumilla jatkuvasti pyörii porukkaa, jolla laihdutusvauhtitavoitteet ovat epärealistiset ja vaaralliset. Väitän siis, että jos "itse" tarkoittaa "ilman apua ja hyviä neuvoja ", niin jokainen ei itse sitä omaa laihdutusvauhtiaan löydä.

perjantaina, 7. tammikuuta 2011 klo 14:51 Pullapallo kirjoitti::

Toisin on taas jollain sellaisella, jolla on paljon allergioita, sairauksia jotka estevät liikkumisen, lääkityksiä jotka turvottavat ja lisäävät ruokahalua, aineenvaihduntahäiriöitä tai jotain muuta. Sellaisella painon putoamisvauhti on ihan eri ja se on ihan yhtä hyvä kuin nopea pudotuskin.

Tai sellaisella kuin minä. Vuosi syöty palloja vihreiksi ja kalorivajeita suunnilleen kohdilleen (vain suunnilleen, ja siinä lienee ongelman ydin), ei ole allergioita eikä sairauksia ainakaan tietääkseni, eikä lääkityksiä. Eikä paino ole vuoteen tipahtanut vähääkään vaan pysyy tiukasti muutaman kilon BMI 25-rajan yläpuolella. Jos ottaisin vakavasti nuo aikatavoitteet, olisi kirves lentänyt kaivoon jo aikaa sitten (tai sitten olisin ruvennut jonkinlaiselle kuurille tai erikoisohjelmadieetille ja päätynyt taas tuttuun jojoilukierteeseen). Mutta tärkeämpää kuin laihtua on nyt etsiä semmoista elämäntapaa, jota pystyy pitämään yllä pinnistelemättä.

Tarkoitan siis täsmentää, että laihdutusvauhti voi olla hidas myös ilman mitään tuollaisia mainitsemiasi ilmisyitä. Ja silloinkin terve elämäntapamuutos on olennaisempi asia kuin se painolukeman putoaminen.

Tavoittelen sitä, että olen tyytyväinen ulkonäkööni ja kokooni, että löydän kaupasta hyvän näköisiä vaatteita, että mahdun lentokoneen penkkiin, että jaksan kantaa matkalaukkuni, että jaksan kävellä useamman tunnin nauttien, että kroppa toimii laulaessa, että jaksan kiivetä torniin ja vielä alaskin, että jaksan innostua ympärillä tapahtuvista asioista ja ihmisistä, että tasapaino toimii vielä 9-kymppisenäkin, että terveys säilyy, että kunnioitan mieltäni ja kehoani ja kohtelen itseäni hyvin.

Mitään yllä olevista ei aika- eikä painotavoiteen täyttyminen takaa.
Siispä minua ei aikatavoite toteutuessaankaan palvelisi ja paino on vain mittari muutokselle, mutta vain yksi mittari, ei läheskään koko totuus.

Hei!
Itse olen sitä mieltä, että jokainen laihduttaa itselleen sopivaan tahtiin ja hyvä niin. Minulle henkilökohtaisesti aikatavoite sopii paremmin kuin hyvin. Jos en asettaisi itselleni aikatavoitetta minulle kävisi niin, että laihduttaminen alkaisi aina huomenna ja vaikka se ihmeenkaupalla alkaisikin, lipsuisin paljon herkemmin takaisin epäterveelliseen ruokavalioon, koska "eihän se haittaisi, kun ei ole mikään kiire tämän laihduttamisen kanssa."

Tästä syystä olen asettanut itselleni aikatavoitteen 5 kk ja -20kg. Tiedän että se kuulostaa joidenkin mielestä liian nopealle tahdille, mutta kokemuksesta tiedän että itselleni se on täysin mahdollista. Olen aikaisemmin pudottanut kymmenen kiloa vähän päälle kahdessa kuukaudessa ja se kävi helposti. Silloin ruokavalio ei valitettavasti jäänyt pysyväksi osaksi elämääni. Tällä kertaa pudotan myös kilon viikossa, eli 20 kg viidessä kuukaudessa ja muutan ruokavalioni pysyvästi, niin että pudottamani kilot eivät tule enää takaisin ja saan pidettyä painoni 62 kilossa.

Jokainen tyylillään ja tsemppiä kaikille

Ootko millasta ruokavaliota ajatellut noudattaa tuon pudotuksen aikana? Tai millä lailla oot aatellu että se eroaa tuosta edelliskerrasta? Ihan kysyn mielenkiinnosta kun tunnut hyvin varmalta siitä ettet enää tee samoin. Sinänsähän tuo pudotustahti ei oo mitenkään mahdoton, kyllä tuollasia pudotuksia täälläkin näkee ja ihan onnistuneita ovat.

Ja mua kiinnostaa mitä sen jälkeen? Paljon uskallat muuttaa ruokailuja sitten ettei tuu takas.... ihan mielenkiinnosta, sillä itse olen nyt ns. tasapainoiluvaiheessa eli siinä loppuelämässä, heh....

Jes Tilda A, olen aivan samaa mieltä, että tuossa otsikossa on nimenomaan sanottu juuri se olennainen eli VOI olla ongelma.

Tilda A, tunnistan tuon ensimmäisen kappaleen käytösmallit ihan prikulleen. Ne ajoivat minut jojoiluun. Kuten sanoit, aikatavoitteet siis SAATTAVAT muodostua ongelmaksi, jos putkinäköisesti tuijottaa sitä kiveen hakattua päivämäärää ja tavoitepainoa. Jotenkin sitä myös saattaa lipsua ajattelemaan, että vain tavoitepaino "kelpaa" ja esim. tavoitepaino plus kaksi kiloa on huono - olkoonkin, että lähtötilanne olisi tavoitepaino plus 20kg...

Tuo mielikuvapointti onkin hyvä. Jos muistaa pitää mielessä, mitä tietyssä ajassa VOI saada aikaiseksi, ei aikatavoite ehkä yhtä herkästi muodostu ongelmaksi.

Kiitos hyvistä pointeista Tilda ja muut, näitä on ollut ihana lukea oman pohdiskelun tueksi

Mulla tuo tavoite lähenee -5kg jaksoissa ja mitään loppumis päivämäärää en ole tavoittelemassa vaan alenevia kiloja se riittää minulle johan tässä on pakerettu neljä vuotta,en laske aikaa vaan kiloja nykyään,puolet kilotkin on jo ihan hyvä saavutus,nyt tosin repesin kun viikko pudotus oli -2kg!

Olen huomannut, että normaalipainon sisällä jopa 1kg/kk voi olla tiukka tavoite. Siihen nyt kuitenkin tähtäilen. Sitä vauhtia mun ylikilotkin lähti. Ja poissa ovat pysyneet. Ei ole ollut tuon ylläpidon kanssa ongelmia kun opettelin elämistä jo pudotusvaiheessa. Ero pudotuksen ajan elämän ja pudotuksen jälkeisen elämän välillä ei ole suuri. Herkkujahan tuli syötyä sitten vähän rennommin kun paino oli pudonnut. Ei kuitenkaan mitenkään erityisen paljon. Siinä se ero oikeastaan olikin.