Ihanaa kun joku muukin kamppailee saman ongelman kanssa! Itse aloin liikkua aktiivisesti noin kaksi vuotta sitten (ennen harrastin kilpauintia, sitten tuli parin vuoden totaalilaiskuus, jonka jälkeen löysin taas liikunnan riemun oikein kunnolla). No, painohan alkoi pudota, kun olen aina pitänyt terveellisestä ruoasta, lapsesta saakka karkit sun muut ovat jääneet kavereiden syötäviksi kun olen kipittänyt hedelmäkorille...

Ongelmat alkoivat kun paino vaan putosi ja putosi, kun en kuntoni kasvaessa ymmärtänyt alkaa myös syödä rutkasti enemmän. Luut ottivat kiinni venytellessä ja peilistä katsoi luuranko. Hakeuduin ravitsemusterapeutille ja tuomio kuului, että syön kuin normaali istumatyötä tekevä ja liikun kuin urheilija, eli ei ihme että paino huiteli ihan liian matalissa lukemissa.

Nyt olen saanut sentään vähän rasvaa takaisin, mutta syöminen käy välillä työstä! Ja varsinkin on ärsyttävää kuunnella muiden "en voi syödä mitään, jotta pääsen kesällä rantakuntoon" -kommentteja, kun itse saa vetää vieressä rekkamiehen annoksia jottei vaan laihtuisi.

Tulipa pitkä viesti, mutta kuten Borg sanoo, lihominen terveellisellä ruokavaliolla ja aktiivisella liikunnalla on yllättävän vaikeaa!

tiistaina, 25. tammikuuta 2011 klo 16:28 onnenmatkaaja kirjoitti::
Elikäs...Aloitin viime helmikuussa, täällä klubilla syömiseni tarkailun ja tuloksiin pääsin varsin mukavasti..eli 8kg keveämpi olin toukokuun alussa. Omasta mielestäni, siinä painossa jossa oli hyvä olla. Kesän aikana pyrin syömään oikein.. Vaalla en käynyt enää vasta kun syyskuun lopussa. Treenaan paljon fillarin kanssa. Lenkkini olivat viimekesänä n. 4-7h mittaisia...kuutena päivänä viikossa. Järkytys oli melkoinen kun syksyllä hommasin uuden vaa`an ja paino oli hävinnyt vielä 5,5kg...aivan liikaa. Nyt painoni on niissä lukemissa jossa haluaisin sen olevankin. Tasapainoilu vaan treenamisen ohessa tuottaa vaikeuksia...kuinka saada riittävästi "polttoainetta" koneeseen. Mieluusti syön ns. terveelisesti.....sianläskiä en suostu hotkimaan. Olen siis mies 172 49v Alimmillaan painoni oli 66kg. Soisin sen pysyvän siinä 70-71kg tietämissä.
Niin ja.......fillari kausi alkoi jo....mahtavaa
Nii...juu..aikaa on treenata kun on eläkeellä ja suhtkoht kunnossa

Ei siinä muu auta kuin laskea, että saa energiaa riittävästi, jos kuluttaa. Jos vain pähkinät maittaa niin silloin voisi pähkinöitä lisätä ruofkavlioonsa vaikka välipalaksi ja esim. 50-100 g päivässä niin silloin kaloreita tulee 300-600 kcal / päivä lisää. Toinen hyvä keino on , että lisää esim. aamupuuroon ruokalusikallisen keittämisvaiheessa ruokaöljyä niin siitä saa kans melkoisesti energiaa, mutta molemmista edellä mainituista kuitenkin hyvää rasvaa ja pähkinöistä treenaukessa tarvittavaa proteiiniakin.

Moi,
Olen pudottanut painoani 84 kilosta noin 70 kiloon, vyötärö on pienentynyt 94 sentistä 75 senttiin.. Käytin kiloklubia menestykseekäästi apunani 2008-2010. Nyt olen jatkanut niin, että käyn täällä vaan merkkailemassa painon ja vyötärömitan.

Edelleen minulla olisi painossa pudotettavaa. Nyt painan vähän yli 70 kg la olen 162 cm pitkä. Painoindeksi on yli 27 ja tavoitteeni olisi päästä tuonne 65-66 kilon lukemiin.

Harrastan nyt liikuntaa aika runsaasti, tanssin 8 tuntia viikossa, teen rankkaa astangajoogaa 2 tuntia viikossa ja lisäksi vesijuoksen 1 tunnin viikossa ja pyöräilen 1-2 tuntia viikossa.

Runsaan liikunnan takia joudun syömään ihan kunnolla, ruokavalioni on aikalailla kiloklubin ohjeiden mukainen: pastaa, kasviksia, laihaa proteiinia, hyviä rasvoja yritän syödä myös, suklaata tosin kuluu välillä liikaa. Nyt en toisin ole hetkeen merkkaillut syömisiäni ruokapäiväkirjaan, mutta tuossa parissa vuodessa opin aika hyvin tämän ruokatavan.

Paino vaan ei mene alle 70 kilon. Jokin muutos pitäisi tehdä. Mietin, että jonkin verran varmaan on syynä myös se, että lihasmassa kasvaa. Tähän voisi viitata se, että kun 2009 pääsin 70 kilon lukemiin, niin vyötäröni oli noin 80 cm, nyt olen samassa painossa ja vyötärö on 75 cm.

Mikä olisi nyt hyvä tapa pudottaa painoa? Liikuntapäivinä on tärkeää syödä ihan hyvin ja varsinkin myös pastaa, jotta jaksaa. Miten mittaan tuloksiani, mihin kannattaa keskittyä?

Minulla on aika hyvä olo nytkin, pystyn liikkumaan ja voin hyvin. Kuitenkin jaloissani on nivelrikkoa ja silloin tuo 5 kilon pudotuskin olisi hyväksi, jotta jalat rasittuisivat vähemmän. "Hötöäkin" on varsinkin vatsassa ja selänkin puolella, joten pudostusvaraa on vielä reilusti. Nuorena (20v) liikuin paljon ja painoin vähän yli 50 kiloa, noita lukemia en tietenkään tavoittele, mutta se kertoo vähän rakenteestani. Nyt olen 49v.

Miten minun kannattaisi edetä?

Voisitko harkita keventäväsi liikuntoja, jolloin voisit myös syödä vähemmän ja sitä kautta myös laihtua?
Itselläni tuppaa olemaan samankaltainen ongelma -> pituutta päälle 160cm ja paino ei millään haluais tulla alle 65kg. Myös vyötärö-lantiosuhde (0,72) ja rasvaprosentti (20 ovat normaaleja ja menee vieläpä S-M ja 36 koon vaatteet ihan heittämällä päälle Se vaan, että olo olis huomattavasti parempi siellä lähempänä 60 kiloa.. ja omalla kohdalla tuo painon "jumiutuminen" johtuu nimenomaan siitä, että liikuntaa kertyy ihan valtavia määriä ja sitten ei vaan voi olla syömättä..

Vastaanpas itse tai siis selvennän vähän kysymyksiäni.

Mietin sitä, että kun olen tänä syksynä lisännyt liikuntaa paljon, niin mistä tiedän, että jumittaako paino vai tapahtuuko jo jotain läskin muuttumista lihaksiksi? Vyötärömitta ei näin viikko/kuukausitasolla kerro paljoakaan, vuositasolla kyllä.

Toinen kysymykseni on, että miten kannattaa syömistä vähentää, jotta kuitenkin jaksaa liikkua? Tuli mieleeni, että olisiko siinä mitään järkeä, että söisi tosi kevyesti niinä päivinä, jolloin ei ole kovaa liikuntaa ja sitten niinä päivinä, jolloin on raskaampaa liikuntaa, niin söisi pastat yms?

Ja ihan tuossa kirjoittaessani tuli mieleeni vastaukseksi itselleni, että ehkäpä olisi aihetta kuitenkin kaivaa se ruokavaaka kaapin kätköistä ja pitää muutama päivä ruokapäiväkirjaa, jotta näkisi onko ne ruokatavat oikeasti pysyneet hyvinä!

Hauskaa viikonloppua! Tsemppiä kaikille!!! Painonpudotus onnistuu ja kannattaa!!!

jos joku metodi ei toimi, sitten on aika muutta jotain ja todellakin, se mikä toimii 20 v ei toimi yli 40 v. harrastat paljon aerobista liikuntaa ja se ei lihasta kasvata - ashtanga jonkin verran, mutta itsellänikin on pitkä ashtanga-tausta ja voin sanoa kokemuksesta, että alkushokin jälkeen, se ei lihasta varsinaisesti kasvata. Olisko nyt aika shokeerata elimistöä tekemällä jotain, mihin se ei ole tottunut niin liikunnassa (painoharjoittelu tai intervallityyppista aerobista esim?) kuin ravinnossa? Ja ehkä olis aika heivata myös se pasta - ei todellakaan ole liikkujalle pakollinen, perunasta saa paljon enemmän ravinneaineita.

Hei!

Hildur, olitkin vastannut juuri kun kirjailin omaa viestiäni

Totta, että kohtuus kaikessa, voi olla, että liikuntaa olisi hyvä vähän vähentää.

Mulla on kuitenkin vielä tuota pudotettavaa. En tiedä tarkkaan rasvaprosenttiani, meillä on sellainen vaaka, joka josta sen näkee, en kyllä tiedä miten luotettava se on. Sen mukaan rasvaprosenttini olisi 34%. Lihaksia saa olla ja tulla, mutta tietenkinhän se mm. nivelrikon kannalta on ihan sama, mistä paino johtuu. Mikään lihaskimppu en kuitenkaan ole, mutta kiinteytymään päin!

Nyt vaan on kova liikuntainnostus ja on ihanaa, kun voi ja jaksaa tanssia.

Hmmm. Tuo shokeerausajatus kuulostaa hyvältä

Voisit varmaan aloittaa siitä, että viikon tai pari kirjaat syömisiäsi, niin näet ovatko ne tosiaan kunnossa. Todennäköisesti ovat, kun paino on pysynyt samoissa lukemissa ja vyötärönmittakin on vähän kaventunut --> kehon koostumus on siis muuttunut parempaan suuntaan ja rasva on vähentynyt.

Luultavasti syöt siis aika lähelle kulutuksen mukaan, ja silloin ei tietysti mitään dramaattista painonlaskua voi tapahtua. Toinen vaihtoehto on, että syöt turhankin vähän; silloin paino voi jumittaa, etenkin paljon liikkuvilla. Elimistöllä on eri keinoja säätää kulutusta alaspäin, jos energiaa ei saada tarpeeksi. Etenkin normaalipainossa tai lähellä sitä tämä voi tapahtua, vaikkei mitenkään erityisen vähän söisikään.

Jos tuntuu, että liikkuessa on vaikea vähentää syömisiä, niin voisit ehkä kokeilla tuota mitä itsekin mietit, että söisit vähän vähemmän niinä päivinä kun et liiku. Toisaalta voit ehkä vähentää tasaisesti vähän joka päivältä, vajeen ei tarvitse olla KK:n suosituksen mukainen vaan vähempikin riittää. Kun muutaman viikon katsoo, alkaako muutoksia tapahtua, niin sitten näkee mentiinkö oikeaan suuntaan vai pitääkö vielä säätää.

Kun pitkän ajan kuluessa olet päässyt noin hienoihin tuloksiin, niin näyttäisi, että teet monia asioita jo oikein. Siksi en ehkä lähtisi mitään kovin dramaattista muutosta tekemään. Toisaalta, jos nykyisellä systeemillä ei tule haluttuja tuloksia, niin jotain pitää myös muuttaa. Niinkuin eowyn ehdotti, niin jotain muutoksia voisi kokeilla liikunnassa tai syömisissä. 8 tuntia tanssia viikossa kuulostaa muuten tosi paljolta, kuinka rankkaa se on?

Pastasta sanoisin, että voihan sitä syödä jos maistuu, mutta olen huomannut, että siinä jos ei määrää mitenkään mieti niin tulee helposti syötyä liikaa. Eli pastasta tulee suht pienestäkin määrästä jo paljon energiaa ja etenkin hiilareita Jos söisi saman määrän vaikka perunasta, niin se on jo niin iso määrä että monilta jäisi syömättä. Mutta jos tosiaan jonkun aikaa taas kirjaat syömisiä, voit tarkistaa pysyykö määrät sopivina.

Komppaan Brooklynia, kirjaa syömiset ja liikunnan parin viikon ajan niin näet missä mennään. Olet varmaan oppinut syömään sen verran mitä kroppa vaatii jaksakseen ja pysyäkseen samassa painossa. Nyt vaan olisi syötävä vähän vähemmän, niin että ylimääräinen paino lähtisi, ja siitä jatkaisit sitten uudella pienemmällä kalorimäärällä joka riittää 65-kiloiselle painon ylläpitämiseen.